Mikä on sun mielestä inhottavin terveyden/sairaanhoidollinen toimenpide?
Juu, kävin jo molemmissa niissä. Eilen toisessa ja tänään toisessa.
Mieheni saa kuulla joka päivä valituksiani; jos ei ole vilu niin sitten olen kipeä jne. Muutaman kerran olen marmattanut myös siitä, miten helpolla hän pääsee. Ymmärrän, ettei todellakaan ole helppoa olla minun puolisona, mutta tarkoitan siinä mielessä, että hän on vain kerran 60-vuotisen elämänsä aikana ollut yhden yön sairaalassa, kun sairasti keuhkokuumeen – eikä mitään muuta.
Tähän ikään päästyäni olen jo lähes tottunut siihen, että milloin mitäkin paikkaa ronkitaan. On pitänyt unohtaa häveliäisyys ja yksityisyyden varjeleminen, kun ”vieraat miehet” kopeloi sieltä ja täältä. Yäk! Kaksi hyvää puolta olen keksinyt noista inhottavista toimenpiteistä – se, ettei mitään vakavaa vikaa löydy ja se, että seuraavana päivänä osaa taas nauttia tavallisesta arjesta.
Nyt on niin ihanaa, kun saa syödä mitä haluaa ja silloin kun haluaa!
Olen oppinut kestämään kipua ja sietämään tukalaa oloa. Paras konsti siihen on ajatella, että huomenna tähän aikaa se on ohi, tai tunnin päästä pääsen kotiin tai viisi minuuttia, ja sitten pääsen pois.
Huomenna kuulen vastaukset lonkan magneettikuvista ja siitä riippuukin sitten moni muu toimenpide. Joka tapauksessa leikkauksia on edessä, lääkärit vain priorisoivat leikkuujärjestyksen. Mutta tänään saan olla kotona, minulla on mukava työ, ihanat asiakkaat, kivoja tilaustöitä odottamassa ja ihanarakas puoliso, joka tulee ihan kohta kotiin laittamaan jotain syötävää. Ja minä saan istua passattavana – kyllä mun kelpaa!
Mervi