Tarkat lukijat ovat huomanneet, että minussa on nostanut päätään pieni innostus vaatteisiin. Nyt kun 35 kilon jälkeen vanhat roitit alkavat näyttää ”kalisaavinpeitteiltä” tekisi mieli ostaa uusia vaatteita ja ihan erilaisia.
Pitkäaikainen haaveeni paksuista mustista sukkahousuista ja neulemekosta on nyt toteutunut.
Yli 20 vuoden jälkeen olen tänään laittanut jalkaani pitkät talvisaapikkaat ja nauttinut niistä sydämen kyllyydestä.
Olen sittenkin kyennyt käyttämään käsi/olkalaukkua. Riemuitsen tästä. Luopumisen tuska täällä.
Tänään oli vapaapäivä minulla. Pirkko piti putiikkia pystyssä ja hyvä päivä oli ollutkin. Mieheni teki etätöitä ja minä vain olin kotona. Kun lähdimme pikaisesti käymään kaupungilla, päätin pukea mekon päälleni. Saatoin melkein laulaa ”kaikki ylläni on sinistä”, paitsi ettei ollut. Ostin vähän aikaa sitten tummansiniset saapikkaat ja samantyylisen laukun. Muutama vuosi sitten olin ostanut saman sinisen talvitakin ja nyt laitoin sen ensimmäistä kertaa päälleni. SE OLI AIVAN LIIAN ISO. Laitoin silti, kun se kerran täydensi värisarjan.
Tämä neulemekko on pitkällisen etsinnän tulos. Kaikki oman kaupungin vaateliikkeet kiersin, mutta olin unohtanut Seppälän – eihän siellä meikäläinen ole koskaan mitään mahtuvaa löytänytkään. No, nyt löytyi.
Ei teistä normaalijalkaisista kukaan varmaan ymmärrä, miten nautin näistä mokkanahkaisista saapikkaistani. Kymmenet vuodet olen joutunut kenkäkaupassa ensimmäiseksi sanomaan, että ei voi olla nauhoja, ei vetoketjuja, ei tarroja…. MUTTA NYT MINÄ SAAN VETOKETJUN VEDETTYÄ kiinni ja auki. En oikeastaan edes tiedä, mikä on muuttunut, mutta nyt se vaan onnistuu. Yksi syy saattaa olla se, että lonkkani on nyt viimeisen leikkauksen jälkeen joustavampi ja taittuu enemmän. Toinen syy voi olla pienentyneessä sylissä. Vartalo taipuu helpommin.
– näissä saapikkaissa on ihana turkis/teddyvuori ja ne ovat suloisen lämpimät. Ikinä ollu tämmöisiä!
– saapikkaiden varsi on kyllin leveä, että iso pohkeeni sinne mahtuu
– pohja näissä kengissä on turvallinen, ei pääse liukastumaan
– kenkien kanta on juuri sopiva minulle
– taas sain erinomaista palvelua oman paikkakunnan kenkäkaupasta Alinasta. Onneksi myyjä hoksasi tarjota näitä minulle. Olen ikionnellinen.
Saatatte osata kuvitella, miten ihana on tepastella, kun ei tarvitse pitää kenkiä, vaan ne pysyy jalassa. Jalkaterä saa olla ihan rentona ja oikeassa asennossa. Kävelykin muuttuu rennommaksi.
Pisteenä i:n päälle samanhenkinen kassi. Olkalaukku tai yliolanlaukku tai käsilaukku. Olkoon mikä on, mutta sininen kuitenkin. Hyvin samaa tyyliä kuin nuo kengät.
Näissä tamineissa tunsin olevani monella tapaa erilainen. Oli kiva moikata taksikuskia, joka monet kerrat kuskasi minua pyörätuolitaksissa. Nyt hän näki minut kävelevänä. Nuoruudessani pidin AINA hametta ja tänään tunsin jotain sellaista fiilistä… en osaa selittää.
Mervi
ps. muistakaa vastata kyselyyn oikeassa reunassa!