…lukijoideni ”kiduttamiseen”. Kyllä te olette ihania – niin moni on ollut huolissaan, kun ei postauksia kuulu!
Ei, minulla ei ole mitään hätää. Päinvastoin – elämä on oikein hyvässä mallissa. Saatte siis huo’ata helpotuksesta! Leikatusta lonkasta tuli oikein hyvä, suorastaan malliesimerkki. Kävelen keppien avustuksella jo aika reippaasti, tarvittaessa yhdelläkin kepillä ja olen jopa kokeillut ilman keppejäkin! Pyörätuoli on pakattu autoon ja menossa palautukseen.
Yleensä revisioleikkaukset (= uusintaleikkaukset) ovat sitä vaikeampia, mitä useampi niitä joudutaan tekemään. Näin on ollut minunkin kohdallani. Joka kerta on ollut työläämpää ja enemmän aikaa vievää kuntoutua leikkauksesta. Paitsi nyt. Tällä kertaa tervehdyin kaikkein helpoiten ja nopeimmin olin myös jalkeilla. Olen niin tyytyväinen leikkaustulokseen.
Toki kipujakin on ollut, kun lihakset joutuvat venymään uusiin mittoihinsa. Mutta pärjään aivan normaalilla, entisellä särkylääkitykselläni. Joku hermo tai jänne tai lihas taimikälie krinnaa takareidessä ja tuntuu jossain asennossa kuin sähköisku, mutta uskon, että jumpalla se hoituu. Päivä päivältä tunnen olevani paremmassa kunnossa. Ja kuten jo kerroinkin, saattaa olla, että pystyn kävelemään jopa ilman keppejä?
Olen on/off -ihminen. Joko kirjoitan blogia joka päivä tai sitten en ollenkaan. Miksi en ole kirjoittanut? No, kun se kamera jälleen kerran joutui hukan teille. Nyt kävin ostamassa paikallisesta valokuvausliikkeestä uuden ja pääsen taas teillekin näyttämään Pellavasydämen kuulumisia. Jotenkin tuntuu tylsältä kirjoittaa, jos ei ole ensimmäistäkään kuvaa.
Ensimmäiseksi näytän omaa päätäni. Ideana tässä on kylläkin esitellä yksi valmistuneista käsitöistä. Kauluri, joka käy miehellekin. Aikaisemmat mallit ovat olleet kovin naisellisia. Esimerkiksi tämä , jonka tein sairaalassa ollessani. Lankana molemmissa on Teeteen ihana, ylellisen tuntuinen Primavera. Tätä lankaa on tosi ihana kutoa ja tuntuu miellyttävältä ihollakin.
Kauluri on tuollainen nelikulmainen. Sitä voi pitää kahdella tavalla, kuten kuvista näkyy. Mutta muuten noista kuvista ei tekotapa näykään. Mustaa on lähes mahdotonta kuvata kunnolla. Päässäni on uudet lukulasit Kirjakauppa Infon mallistosta. Eipä näytä olevan kummoiset – ehkä vähän liian raskaat?
Tällaisesta näkökulmasta Pellavasydämen asiakkaat minut yleensä näkevät. Istun paikallani tiskin takana. Ympärilläni näköjään kaikenlaista ”roinaa”. Kuvan otti henk.koht.avustaja.
Lisää kuvia ja kuulumisia luvassa – ja ihan lähiaikoina.
Mervi