Täällä minä olen Tyksissä taas, valmiina huomiseen leikkaukseen. Tänä iltana ei ole ohjelmassa muuta kuin ruokailu, verikokeet, sydänfilmi ja iltapala. Onneksi kaikki asiat tarkistetaan: minulta kysyttiin lääkkeistä, että onko jotain muutoksia…totesin, ettei ole. Hoitaja kuitankin halusi listan tarkistaa ja onneksi! Olen koko kesän syönyt lääkärin määräyksestä Xarelto- nimistä veritulpanestolääkettä (ns. napapiikin tilalla). Se onkin kallis lääke, eikä siitä saa edes kela-korvausta. Nyt ilmeni, ettei minua voidakaan leikata puudutuksessa tuon lääkkeen takia. Ilmeisesti siis minut nukutetaan.
En oikein tiedä, onko tuo hyvä vai huono uutinen. Eniten koko prosessissa pelkään puudutuspiikin laittamista, mutta nyt se siis jäisi pois. Toisaalta nukutuksesta tulee helposti huonovointiseksi, mutta toisaalta viimeksi olin tosi huonovointinen ja pääkipuinen, vaikkei nukutettukaan. Menköön siis niinkuin menee.
En tiedä, mitä olen tehnyt, kun aina saan yksityissviitin. Paitsi viimeksi, kun olin eri osastolla. Muistaakseni joskus kirjoitinkin, että olen varmaan jollain mustalla listalla -ehkä käyttäytynyt huonosti – kun ei minua laiteta toisten sekaan? Kiva näin. Huone on pieni, mutta on oma vessa ja telkkari. Mukanani on paljon lankoja. Nyt on menossa, ei kun siis tulossa, kauluri ihanasta teeteen Primavera-langasta, joka on 100% merinovillaa ja niin ihanaa. Oikein luksus-lankaa!
Jos ei olisi niin ohutta lankaa, en epäröisi hetkeäkään neuloa pusero tuosta langasta.
Mervi