Otsikon lausetta käytetään missä yhteyksissä milloinkin. Luuletko, että useimmin sillä tarkoitetaan suomalaista hyvinvointia? Meillä pidetään heikoimmistakin huolta, terveyden- ja sairaudenhoitomme on huippuluokkaa, puhumattakaan koululaitoksen kehittyneisyydestä jne. Kullakin taitaa olla oma käsityksensä asiasta ja jotkut pitävät lausetta täysin vitsinä. Mitä kauemmas Suomesta pääsee matkustamaan, sitä laajemman näkökulman tuon asian pohtimiseen saa.
Viime sairaalareissulla, joka kesti tasan yhdeksän viikkoa, sain taas uudenlaisen käsityksen meidän sairaanhoidostamme. Päästyäni kriittisen vaiheen yli kirjoitin melkein joka päivä tänne blogiin päivän tapahtumista. Tarkoitukseni oli tehdä itselleni päiväkirjanomainen muistikirja. Lukijoilleni yritin kertoa asiat mahdollisimman kiihkottomasti, mutta miten mahdoin onnistua? Jälkeenpäin huomasin kommenteista, että joku sinänsä pieni tikkutakku alkoi tuntua varsin pahalta hoitovirheeltä. Varsinkin, kun niitä alkoi kertyä vähän liikaa. Kiitos teille, lukijoilleni, siitäkin, että annoitte tuolloin palautetta ja näin saatoin saada tuntemukseni ”oikeisiin mittapuihin”!
Joku antoi kommentissaan neuvoja, ettei kannata ajatella ja muistella asioita, jotka on jo tapahtunut. Varsinkaan syyllisiä ei pidä etsiä vaan suunitella elämää eteenpäin! Monessa asiassa ajattelen juuri noin, paitsi en aina. Kun on tehty vääryys, se pitää korjata ja mahdollisesti hyvittää. Riippumatta siitä onko kyseessä miljoonien kiinteistökauppa tai perheenäidin ostamat ruokatarpeet. Ammattitaitoinen yrittäjä haluaa saada palautetta – hän kehittää uusia keinoja, millä asiakkaan näkemys ja toiveet saadaan selville.
Miksi kaikki tämä pohdinta?
Muistatteko, kun kerroin Potilasvakuutuskeskukselle tekemästäni hoitovirhevalituksesta. Jo viime vuoden puolella sain siitä myönteisen päätöksen, mutta nyt sinne pyydettiin lähettämään korvaushakemus. Kävi niin, että olin jo hukannut kaikki kuitit (en ole oikein arkistoimmeinen). Ainoastaan sairaalamaksusta hommasin kopion. Viime viikolla sitten sain ensimmäisen korvauspäätöksen. Minulle korvattiin vuoden 2012 lonkkaleikkauksesta aiheutunut tilapäinen haitta. ”Koska korvausten määrän selvittäminen vie aikaa, maksamme tällä päätöksellä ennakkokorvauksen potilasvahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta. Tällä korvauksella hyvitetään vahingosta aiheutunutta kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa. Kun olemme saaneet tarvittavat selvitykset tarkistamme korvauksen määrän ja maksamme tarvittaessa lisäkorvauksen.”
Olin tuolloin yrittäjä ja ansiotulon menetykset on hankalasti mitattavia, mutta käsittääkseni minun tulisi saada korvaus minua sijaistaneen työntekijän palkkamenoista. Tässä yksi asia, mikä on Suomessa hyvin hoidettu. Jos ilmaisessa (noh, melkein ainakin) sairaanhoidossa tapahtuu hoitovirhe, se pyritään korvaamaan. Parannettavaa olisi ainakin siinä, että potilas saisi tietoa tällaisesta mahdollisuudesta.
Vuonna 2003 polveeni laitettiin proteesi, mikä leikkaus epäonnistui. Leikannut lääkäri, nykyinen ylilääkäri, totesi virheen. Hän oli valinnut liian heikkorakenteisen proteesin. Lääkäri ehdotti tuolloin uusintaleikkausta tehtäväksi heti, mutta minä olin liian uupunut jaksaakseni alkaa prosessin uudelleen. Virheestä jäi pysyvä haitta kävelyyni. Uskoisin, että olisin tuolloin ollut oikeutettu korvaukseen, mutta ei sitä mahdollisuutta kukaan minulle silloin esitellyt ja nyt asia on jo vanhentunut.
Enää en ole tietämätön. Ainakin kerran vielä tulen tekemään potilasvahinkoilmoituksen.
 |
| keittiön pöytä stailaamattomana |
Ei nyt ihan lottovoitto kuitenkaan…ei tule sijoitusongelmia,
varsinkin kun samaan aikaan pukkaa sairaalalaskuja.