Nyt olen taas kotona. Tyksin reissu oli naurettava moka, sekin. Aamulla olin siis valmis leikkaukseen, kun minulle vieras lääkäri tulee käymään. ”Katsotaanpa sitä haavaa, vuotaako se vielä paljonkin?” Paljastan kankkuni ja kerron, ettei se ole 23.nnen päivän jälkeen vuotanut ollenkaan. ”Siistihän tämä on, ei me sille mitään tehdä”.
Ja minä sain aamupalan ja lähdin paaritaksilla kotiin. Syvä huokaus. Olishan tuon voinut vaikka puhelimitse todeta, olisi Kela säästänyt 400 euroa taksikorvauksia, minä n. 50 euroa, puhumattakaan Tyksin päivämaksuista, jotka kotikaupunki joutuu maksamaan.
Nyt odottelen uutta kutsua. mervi.