Tää on nyt pakko kirjoittaa just nyt, kun on tää fiilis päällä. Tällainen mielenpurkamispostaus. Olis kyllä mentävä putiikkiin, mutta tää nyt nopeesti.
Pirkko on siis putiikissa ja minä puhelimen päässä. Pirkko soittaa ja kysyy, että ”täällä on nyt asikas, joka kysyy, että ehditkö tehdä tällaisen …. lauantaiksi.” Selviää, että kyseessä on yksittäinen loppuunmyyntituote, joka myydään vitosella. Sen alkuperäinen ( sekin liian halpa) hinta on 12 euroa. ”Niin ja sitten vielä, että onko hinta sama?”, jatkaa Pirkko.
Ymmärrätkö? Asiakas tekee löydön alle puoleen hintaan ja KUVITTELEE että minä teen LAUANTAIKSI kaksi sellaista lisää SAMAAN ALENNETTUUN HINTAAN !!!!!!!!!!
Jos hiukan rauhoittuisin tältä nauru/kiukultani niin ymmärtäisin kyllä, että jokainen ajattelee vain omaa kukkaroaan. Mutta silti. Alennusmyynti tarkoittaa tässä tapauksessa, että kauppias tekee tappiota ja joku tahtoo, että hän tekisi vielä enemmän tappiota. Vain minä (ja lähipiiri) käsittää sen, että lisäksi on aivan ylivoimainen vaatimus tässä kiireessä ottaa lisää tekemistä.
Ei silti, olisin suostunut. Jos asiakas olisi suostunut maksamaan sen alkuperäisen 12 euroa, mutta ei suostunut. Huoh! Nyt ei tarvitse venyä tuohon suoritukseen.
Ja nyt tää lähtee putiikkiin järjestelemään takahuonetta, jotta saadaan kankaat viikonlopuksi alennukseen.
Mervi
ps. nyt otin riskin. En tiedä, oliko muita asiakkaita seuraamassa tätä tilannetta tai käykö tämä asiakas täällä lukemassa. Mutta. Voin sanoa tämän saman ihmettelyn asiakkaalle suoraankin. Ja jos sinua hyvä paikallinen anonyymi tämä kiukuttaa, niin lauhduta kiukkusi sillä tiedolla, että kohta loppuu asiakkaiden arvostelu, kun loppuu kauppakin.
Hyi Mervi, taas sinä olet ilkeä!