Tämä teksti on kirjoitettu työpäivän päätyttyä tiistaina, mutta näköjään julkaisen sen vasta nyt..
Ompelin itselleni useammat trikoiset polvihousut vai olisiko niiden nimi sittenkin vähän hienommin vaikka caprit. Siis nämä tällaiset:
Tein niitä erivärisinä jopa myyntiinkin, kolme eri vaihtoehtoa tällä hetkellä:
Olen näihin niiiiin tyytyväinen! Onnistuin tekemään niin mukavat pöksyt, ei krinnaa, ei putoa – ne vaan on. Päättelin, että pärjään koko kesän tällaisilla, kun lisäksi löytyy useammat mustatkin. Kun on näihin joustaviin trikoisiin tottunut, tuntuu kankaiset jotenkin ahistavilta.
Tänään kuitenkin ajattelin kokeilla oikein kunnon pitkiksiä. Valitsin pellavahousut, jotka olen myös itse ommellut. Ja kyllä oli hankala päivä, koko ajan housut valui ja jos ei valunut niin sitten kiristi. Ei kiva. Halusin ottaa kokonaisuudesta kuvan – lähinnä itseäni varten, jotta voisin vertailla erilaisia lahkeita. Yritin saada miestäni kuvauspuuhiin, mutta ruohonleikkuri oli koko ajan käynnissä, joten ei onnistunut.
Vaikka meillä on neljässä huoneessa liukuovipeilit, vain tässä yhdessä huoneessa onnistui kuvaaminen ja huomasinpa, ettei paremmin voisi ympäristö väreihin sopiakaan! Violettia, violettia ja violettia – roskakoria myöten…
 |
| Oikein hyvin tapettiin sointuva pusero |
 |
| Pitkikset on hyvin tummaa violettia |
Siis minähän en pysty poseeraamaan. Ilman keppejä en voi asentoa muuttaa mihinkään. Siinäpä seistä tökötän jalat suorina. Yritin saada noita leveitä lahkeita erottumaan kuvassa, muttei se nyt oikein onnistunut. Nojaa, hmmm, ei ne nyt ehkä sittenkään ihan kauheat olekaan…Tummana ehkä menettelee? Mutta odottakaas kun kuvaan yhdet vaaleat suht´leveälahkeiset housut. Muistaakseni ihan hirveet.