ja pohjanoteerauksia edelleen…

Joskus pidän itseäni älykkäänä, toisinaan taas en.

Tietokoneitten kanssa tunnen itseni toopeksi. Pelkään puhua ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät kaiken niistä, sillä itse en hallitse termistöä ollenkaan. Kaikkein hankalinta on kysyä neuvoa joltain asiantuntijalta. Tällä viikolla oli pakko.

Putiikissa on läppäri varalta, jos on pakko jotain työpäivän aikana etsiä netistä. Jostain syystä se alkoi nyt kysellä koodeja, ensin oli pin ja sitten puk hukassa. Yritin kaikkea mahdollista yhdistelmää, mutta mikään ei kelvannut. Enkä löytänyt mitään papereita mokkulaan liittyen. Oli siis pakko soittaa asiakaspalveluun. Ensimmäinen vastaaja halusi minun aukaisevan koneen ja tekevän jotain samalla kun puhun puhelimessa, hirveää. Jouduin siis soittamaan uudestaan. Avasin koneen valmiiksi ja yritin laittaa saamiani koodeja oikeille paikoilleen. Ei vaikutusta. Asikaspalvelijakin oli ihmeissään, mutta neuvoi sitten kännykän kanssa ohittamaan moiset koodikyselyt. Onneksi vasta puhelun päätyttyä huomasin, että koko mokkula oli unohtunut laittaa koneeseen! Sen jälkeen ei niitä ongelmia ollutkaan. Kiva.

Olen pitkään saanut viettää iltani rauhassa, pääasiassa sohvalla nukkuen. Nyt alkaakin toisenlainen komento! Tänään minulle väläyteltiin yhteistyökuviota, joka tietäisi ehdottomasti kotitöitä. Oijoi, miten hienoa siitä tuleekaan, odottakaas vaan – ette ole ikinä nähnyt sellaisia tuotteita….

Arvatkaas mitä tämä kuva tarkoittaa?

Näin paljon raahasin kangaspakkoja kotiin. KUVITTELEN, että teen näistä jotain ennen lauantaita. Uusikaupunki räväyttää lauantaina. Ai mutta siitä kantsiikin tehdä ihan oma postaus, kun tästäkin tuli jo näin pitkä..

Huomiseen siis. Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top