Täällä vaan odotellaan. Pääsin keskiviikkona oikein hyvälle lääkärille. Vaikka eipä hänkään ollut koskaan kuullut antibioottipallosta, jollainen lonkkaniveleni paikalla on. Tyksiin lähti lähete kiireellisenä ja ongelma-alueelle vaihdettiin sidokset. Kudosnestettä oli erittynyt läpi vaatteittenkin.
Tänään kävin sairaanhoitajalla sovitusti haavanhoidossa. Sattui siinä sitten eilinen lääkärikin piipahtamaan ja hän kertoi, että lähete oli ohjattu minun leikkaavalle lääkärilleni, joka tulee kesälomalta maanantaina.
Nyt sitten nautin suunnattomasti jokaisesta päivästä, jonka saan vielä olla kotona. Menen huomennakin sairaanhoitajalle. Vaikka kotonakin sidettä vaihdetaan, on kuitenkin turvallista, että ammatti-ihminen sitä katsoo. Nyt vaan odottelen, koska tulee kutsu Tyksiin ja uusiin toimenpiteisiin.
Aivan päivänselvää on, etten minä lähde häihin Skotlantiin. Lääkäri kirjoitti todistuksen, jolla saan maksetun lentolipun hinnan vakuutuksesta. En minä helpolla periksi anna, mutta nyt on pakko. Ihmettelen kylläkin, mikä tarkoitus tällä kaikella on. Miksi tämä kohta minun tiestäni on näin kovin kivinen ja kuoppainen. Mutä minun on vielä opittava?
Mervi