Ilkeitä yrittäjiä…

Sydämelliset kiitokset teille, jotka viitsitte vaivautua kommentoimaan, kun sitä taas kinusin. Oli kiva, että kerroitte, miksi olette blogini lukijoita. Arvostan vaivannäköänne!

Tässä kuvia meidän hiljaisista olioista:

Tämä tyttö esittelee ihanaa villahaalaria

Nämä rouvat ovat piiloutuneet hattunsa alle

Tämä kissarouva sai minut nauramaan.

Nykyisin voi usein lukea/kuulla, kun joku ”repeää” jostain kuulemastaan tai lukemastaan. Vähän mää repesin… No, melkein sellainen tunne tuli, kun näin tämän Mervin somistaman kissarouvan ensimmäisen kerran. En tiedä välittyykö kuvassa se tunnelma, mikä livenä on. Voin hyvin kuvitella tälle rouvalle vielä pinkit huulipunat silleen vähän yli maalattuna.

Tänään kerron yhden asiakastapaamisen, hauskuutti, mutta toisaalta harmitti.

Vanhempi naisihminen tuli putiikkiin, sellainen ihan fiksun näköinen täti. Vaihdettuamme kuulumiset säästä hän alkoi juttelemaan, koska oli oikein ajan kanssa liikkeellä. Kertoi, että oli käynyt etsimässä toppahousuja. Mutta hän oli pettynyt, kun ei niitä myyty. Näin hän ensin toisteli monta kertaa: ”Ei ne myynyt toppahousuja…” Ja minä mielessäni ihmettelin, että minkähän takia ne eivät suostuneet myymään. Mutta ilmeni, että eivät myyneet ALENNUKSELLA. Ahaaa….

Täti sanoi näin:” Kyllä saisivat sen verran asiakastakin ajatella, ettei aina vaan itseään. Minä sanoin niille, että no minä tulen sitten heinäkuussa teiltä toppahousuja ostamaan!” Varsin tuohtunut täti oli siitä, ettei nyt myyty toppahousuja alennusmyynnissä, kun NYTHÄN NIITÄ JUURI TARVITAAN! Eihän niitä enää heinäkuussa…

Minä en voinut olla selittämättä. Totesin, että ymmärrän oikein hyvin yrittäjän asenteen. Eihän kannata alennusmyyntiä pitää silloin, kun tavaraa muutenkin ostetaan. Alennusmyynnin idea on se, että halutaan päästä eroon tavarasta, joka ei muuten liiku. Niinkuin nämä minun alennustavarani…näytän ja kerron….Sitten vielä puolustelen yrittäjiä yleensä, ettei kauppaa voi pitää, jos ei saa voittoa.

Minulle jäi kyllä se vaikutelma, ettei se täti yhtään ymmärtänyt selitystäni. Hän oli menossa naapuriravintolaan ystävättärensa kanssa syömään, kun siellä on tarjousviikko: kaksi syö yhden hinnalla. Näin on kuulemma joka vuosi tähän samaan aikaan. Ehkäpä tämä täti on tosi taloudellinen ja ostaa vain silloin, kun tavara on alennuksella.

Kysyin, missä liikkeessä hän oli asioinut (urheiluliike) ja ehdotin, että jospa hän menisi ”tarjoustaloon” siellä voisi olla edullisempia. Siihen täti innostui kertomaan, että näin vanhempana hän on tullut siihen johtopäätökseen, että kannattaa ostaa vain laadukasta ja sieltähän sitä ei saa.

Kyllä, laadukasta ja halvalla, se kannattaa. Muttei yrittäjälle.

          Jokos minä kerroin, että nyt on oranssi ja turkoosi kude alessa? Ja hinta on sellainen (3 euroa) että taidan jäädä maksumieheksi, mutta haluan pois ja tilaa muulle tavaralle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top