Repo rankana palasin eilen Tampereen käsityömessuilta. Hassua, miten sitä unohtaakaan, että on invalidi. Ei niinku tullu pieneen mieleenkään, ettenkö pystyisi muutamat hallit käymään läpi… Ainut, mitä mietin, oli se, ettei saisi ahmia painavia kantamuksia. Keräilyhallin jätin väliin – en olisi ehtinytkään – mutta muut kuljin läpi, ensimmäisen hallin tarkemmin kuin muut. Olihan siellä tavaraa, mutta […]
Mistähän tulee pöhkö sanonta ”hullulla on halvat huvit, idiootilla ilmaiset”. En tiedä, mutta minut saa tyytyväiseksi erittäin yksinkertaisin keinoin. Tänäänkin tunsin oloni mukavaksi, kun lyhyen työpäivän päälle nautin päiväunet, kävimme yhdessä mieheni kanssa kaupassa, joimme päiväkahvit hyvän pullan kera ja illalla katsoimme yhdessä telkkaria ja minä kudoin sukkaa. Päälle päätteeksi minua ilahdutettiin riisipuurolla. Suuren osan
Tänään oli uskomattoman vilkas putiikkipäivä. Siis… joko joulumyynti on alkanu? Ei yleensä näin aikaisin…. Oli niin kiirus, etten ainakaan huomannu kipua jaloissa. Toki enimmäkseen istuinkin tiskin ääressä, enkä kävellyt kovinkaan paljon. Käveleminen sattuu lonkkiin, istuminen ja paikallaan seisominen ei. Meidän piti Katariinan kanssa tehdä tänään valopalloja, muttei ehditty. Asiakkaat toivat korjausompelua enemmän kuin Katariina ehti
Huoh!Olen ollut aivan kuin kipeä kissa (mikähän tarina tämänkin sanonnan takana on?) kun ei ole pöytäkonetta. Sen korjaaminen on kuulemma työlästä, eikä tahdo onnistua. Tabletti on vain hätätapauksia varten – ja sairaalassa ollessa välttämätön. Nähdessään kurjuuteni, jota on kestänyt jo toista viikkoa, mieheni kysyi: ”Mikset ota läppäriä käyttöön?” Jotenkin sellaisella äänenpainolla, ihan niinkuin olisin siitä
Jäin viikonlopuksi yksin ja olin aikeissa lähteä Turkuun Osaava nainen -messuille. Pitkään pohdittuani juuri nyt olen sillä mlelellä, etten ehkä sittenkään lähde. Toista tuntia autolla ajamista, siellä pitkät käytävät ja pitäisi ottaa kaksi kyynärsauvaa mukaan – saattaisi voimat ehtyä. En pystyisi mitään isompaa kantamaan. Mutta silti tekis mieli. Aamulla jos minulta kysytään lähtemistä, valitsen ihan
Lähtiskö vai eikö lähtis? Lue lisää »
Tänään oli olo kuin lapsella joulun alla. Pääsin ihan itse autoilemaan. Paitsi etten meinannut jaksaa alkuunkaan. Tämä kaupunki on kuoleva kaupunki… taas yksi liike aloitti loppuunmyynnin. Sinne olisin tahtonut, mutta menikin jo viideltä kiinni. Totesin, ettei täällä ole enää oikein mitään katseltavaa… Vaate- ja kenkäkauppiaitten outletissa kävin, mutten jaksanut sovittaa. Kaksi neuleista puolihametta ostin talven
Ei se niin kaksista sitten ollutkaan. Lue lisää »
Huomenna päättyy mun kuuden viikon autolla ajokielto! Sitten aion ajaa ympäri kaupunkia silkasta vapauden riemusta. Saan takaisin itsellisyyteni. Toinen odotettava asia on pöytäkoneeni takaisin saaminen. Ei tahdo hommat luistaa tällaisten pikkuvempeleiden kanssa, ei laskujen maksaminen, ei tavaran tilaaminen eikä kuvien liittäminen hupijuttuihin. Pienet on murheet elämässä, mutta vähästä tulee myös onnellisuus. Mervi
Perjantaina totesin miehelleni, että olipa pitkä työpäivä. Viikonloppukin tuntui tosi pitkältä, aikaa tuntui olevan vaikka kuinka paljon. Jouduin oikein miettimään, että mitä tekisi… sellaista ei sentään tapahdu juuri koskaan. Tilanne oli seurausta siitä, että tietokoneeni joutui telakalle. Oikein hyvä opetus siitä, kuinka paljon olen alkanut viettää aikaa netissä. Vaihtoehtona kun on se, että ehtisin tehdä
Yht’äkkiä tulikin paljon aikaa! Lue lisää »
Huomenna tulee kuluneeksi kolme viikkoa leikkauksesta. En ole käynyt missään tuona aikana, en saa ajaa autoa, enkä edes istua autoon. Kävelemään en kykene muutamaa metriä enempää, joten täällä kökötän sisällä. Silti olen hurjan tyytyväinen. Asumme keskellä kaupunkia, ikkunoista näen ihmisiä, pullakaupassa kävijöitä. Koululaiset kulkevat enemmän ja vähemmän äänekkäästi ohitsemme. Saan seurustella asiakkaitten kanssa. Pääsen itse
Tykkään ihan hirveästi kommenteista. Tai lähetään jo siitä, että on kiva huomata, kuinka joku tai jotkut aiheet kiinnostavat lukijoita. En tiedä, miten lukija aavistaa postauksen aiheen – ehkä pienestä ”esittelytekstistä” joka aukeaa uuden postauksen tullessa. Itse olen huomannut, että vaikka kyselytulokset osoittavat, että eniten toivotaan käsityöaiheisia postauksia, kuitenkin ylivoimaisesti eniten lukijoita saavat henkilökohtaiset postaukset ja