Jo kolmisen viikkoa olen pitänyt tiukkaa dieettiä. En kerro millaista, sillä se on kaikkien sääntöjen vastainen ja ehdottomasti epäterveellinen. Mutta minulle sopiva. Olen voinut paremmin ja saanut muutaman kilon pudotettua. Sunnuntaina pidin poikkeuspäivän. Söin. Ja voin huonosti. Kävimme pikaisesti kaupassa ja minä ostin hetken mielijohteesta suklaalevyn. En ole laihdutusleikkauksen jälkeen juurikaan syönyt suklaata, se maistuu […]
Uuden kodin seinät alkavat täyttyä tauluista. Olemme suunnitelleet erilaisia sommitelmia – toisella seinällä taulujen yläreunat on tasassa, toisaalla taas alareunat, kolmannessa on keskitetty taulut symmetrisesti… Ensimmäinen osa taulusommittelusta on sisustusblogissani täällä. Nyt minulla on teille pyyntö:Kun minä näin kutsun teidät tutustumaan meidän kotiimme, olisi kiva tietää, ketä sisälle astuu.Haastan kaikki teidät – tutut ihmiset –
Taulusommitelmat ja pyyntö Lue lisää »
Eikös sitä niin sanota, että ihminen pitää siitä vuodenajasta, jolloin on syntynyt? Minun pitäisi siis olla haltioissani syksystä. Juu-uh, juuri tällaisesta syksystä pidänkin, kun aurinko paistaa ja ilma on vielä leudohko. Mutta sade ja harmaus, sitä kammoksun. Mieheni ostaa usein kukkakimppuja. Ne ovat väripilkkuja paitsi harmaaseen sisustukseen, myös piristämään arjen keskellä. Tässä aurinkoinen kimppu ilahduttamaan
Vastustan syksyn harmautta Lue lisää »
Sohin taas muurahaispesään. Sinä, joka olet sitä mieltä, ettei minun pidä kirjoittaa vammaispalveluasioista, lopeta lukeminen ja siirry mukavampiin aiheisiin. Kuten jo aamulla kirjoitin, sijoitin tänään lähes 100 euroa kodin siivoukseen. Työllistin kaksi ihmistä muutamaksi tunniksi. Puhdasta tuli. Illalla keskustelin henkilökohtaisesta avustajasta vertaistuen tapaisesti kohtalotoverin kanssa. Taas tuli adrenaliinipiikki, kun juuri olin antautunut asiassa. voin vaan
Emme ole tasavertaisia Lue lisää »
Nyt katkes hermo. Kiukustuin tähän epäsiisteyteen tässä huushollissa. Täällä kotona siis. Meillä on uusi koti, mutta koko ajan sotkuinen. Pölyinen. Ja sitä kaikkea. Tässä ei auta sisukaan, en yksinkertaisesti pysty itse mitään tekemään, kun en askeltakaan saa otettua ilman kahta kyynärsauvaa. Tarttumapihdellä kyllä saisin jotain lattialta noukittua, mutta ne pihdit on aina väärässä paikassa. Soitin
Usein tiistait ovat minulle maanantaita. Kas kun putiikki on maanantaisin kiinni. Heti aamulla tuli muutama asiakas hakemaan tuotetta, jonka olin sanonut saapuvan tiistaina. Minä heille sanomaan, että vasta huomenna tulee. No, iltapäivällä tulivat. Haarukkapitsihaarukat. Toinen moka sattui heti perään. Symppis pappa tuli varovasti kyselemään, mitä hänen takilleen kuuluu… Ai, mille takille? Ihan tyhjää lyö pää.
Tämä tiistai oli maanantaikappale Lue lisää »
Onhan tämä sairaalassa makaaminen tylsää. Katsoo kelloa ja ihmettelee, miten hitaasti se liikkuu. Minulla on kaikki hyvin, joten tuntuu turhauttavaltakin. Kipulääkearsenaali on kyllä mahtava, mutta en sitten myöskään tunne kipua. Jalka liikkuu hyvin, joten pääsen ihan itsenäisesti liikkeelle. Leikkauksen jälkeen Hb oli vain 80, mutta sain eilen kaksi pussia verta ja aamulla mittaus osoitti 95,
Kaikki on mennyt todella hyvin. Torstaina tulin taksilla neljäksi turkuun. Heti oli hoitaja vastassa ja hoito on ollut koko ajan ystävällista ja potilaan tarpeista lähtevää. Tuttuja hoitajia on paljon, olenhan täällä niin yhtenään ollut. Tostaina otettiin verikokeet. Sitten vaan kulutin aikaa – yhden pipon sain aikaiseksi. Nukuin kohtalaisen hyvin. Tällä kerralla en pelännyt juuri ollenkaan,
Parhain leikkaus ikinä Lue lisää »
Mukava viikonloppu takana. Uusi jännittävä viikko edessä. Mitä ihminen voisi vielä toivoa? Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtuma toi satoja ihmisiä meidänkin putiikkiin. Yhdessä Pirkon kanssa olimme vastaanottamassa heitä. Osa käveli vain läpi huushollin, jokunen kääntyi heti ovella takaisin: ”ai tää onkin käsityöliike”, mutta sitten oli heitäkin, jotka ihastelivat kaikkea ja jopa ostaviakin asiakkaita kävi. Jaksoin olla
Ei ole maanantaimasennusta Lue lisää »
Reissu Viroon jäi taakse. Olemme käyneet nyt niin monta kertaa eri puolilla Viroa, että alkaa olla mitta täysi. Ei löydy enää uutta ihmeteltävää. Tällä reissulla suuntasimme Tallinnasta Tarttoon, sieltä Pärnuun ja takaisin Tallinnaan. Tämä oli valmis ryhmämatka ja taivalta taitoimme etupäässä bussissa istuen. Ihan liikaa. Sinänsä istuminen ei tuottanut tuskaa, mutta väsyttävää ja hiukkasen tylsää