Olen paremmassa kunnossa kuin pari vuotta sitten. Liikuntavamma on ja pysyy, mutta kuntoilu on tehnyt olostani ja myös liikkumisestani helpompaa. Kyynärsauvaa joudun loppuelämäni käyttämään, mutta siihenhän olenkin jo tottunut. Sen sijaan porraskävely on helpottunut ja saan nostetuksi tavaran lattialta ja laitettua kengännauhat kiinni. Pieniä edistysaskelia. Tavoitteena ei ole terveen elämä, mutta sujuva arki vammaisena. Sen […]
Sujuva arki vammaisena Lue lisää »
Nyt kun liikkumiseni on hivenen helpottunut, olen kyennyt jopa ”sisustamaan” huushollia. Tai ehkä vaan mieleni on virkistynyt? Rakastan sitä, että värimaailma muuttuu ja sen saa helposti vaihtamalla tekstiilejä. Huonekalujen uusiminen olisikin huomattavasti hankalampaa ja meidän tapauksessamme aivan turhaa, sillä nykyisellään kalustus on kohdillaan – kaikki on mustaa tai valkoista! Eteisen sisustus käy helposti, vaihtamalla käytävämaton.
Viimeksi kirjoitin postauksen ”korjaanko vai annanko periksi?” Siinä totesin, että hupparin korjaaminen ei kannata. Annoin periksi ja nyt röyhelöhelma onkin jo uudella omistajalla. Joskus on annettava vaan periksi. Myös unelmistaan ja haaveistaan. Olen lähes kaksi vuotta elämästäni (!!!!) kuntoillut. Täällä kerroin, miten tämä lopun elämää kestävä projekti alkoi. Olen arjesssani huomannut, miten paljon toimintakykyni ja
Joskus on annettava vaan periksi Lue lisää »
Tässä täysin poikkeava postaus kaikkien käsityöaiheisten kuvausten jälkeen. Tämä on tarina minun arjestani liikuntavammaisena. Vaikka kerron myös vaikeuksista, haluan kannustaa liikkumaan, sillä itse olen saanut kuntoilulla sujuvuutta arkeen. Minun tarinani Minulla on synnynnäinen lonkkavika. 50-luvulla syntyneitä ei osattu neuvolassa tutkia lonkkavamman löytämiseksi. Olin jo kävelemään opetteleva, kun sukulaistäti alkoi ihmetellä selkäni epäsymmetrisyyttä. Vammalan kunnanlääkäri arveli
Kuntoilulla sujuvuutta arkeen Lue lisää »
Olen kankaiden marinoija. Tarkoittaa sitä, että ostan kankaan, mutta säilön sitä ehkä useamman vuoden, kun ei muka ole tarpeeksi innostavaa ideaa. Tämänkin ihanan kankaan olen ostanut Kädentaitomessuilta Tampereelta jo muutama vuosi sitten. Taitaa olla Verson puodin kangas ja näyttää siltä, että on jo poistunut valikoimista. Mutta nyt oli idea, pitää saada joulumekko! En ole kovin
Sininen on lempivärini vaatteissa. Tällä kertaa ylleni valikoitui kokonaan sininen asu. Jopa silmälasit vaihdoin sinisiksi. Työkengät ovat siniset ja kännykkäpussukoistakin löytyy sininen. Olen tehnyt tilkkutyönä pussukoita, täällä, ja tietysti yksi niistä päätyi omaankin käyttöön. LIehulahkeiset housut on niin leveät, että kuvissa näyttää ennemminkin hameelta. Tuon puseron ostin paikallisesta vaatetusliikkeestä ja oli ylläni ensimmäistä kertaa. Se
Edellisessä postauksessani – täällä – esittelin meidän kulttuurimatkan ensimmiset kohteet. Nyt seuraa jatkoa, lisää taidetta – Amos Rex. Olipa taas nähtävää, heti ulkopuolelta alkaen! Tässä taas sattumanvaraisia otoksia. Heti alkuun törmäsimme taiteeseen, jota oli vaikea hahmottaa. Olishan siellä myös kuvia, jotka näyttivät ymmärrettäviltä ja toki kuvia, jotka hätkähdyttivät, kuten Elina Brotheruksen teos ”rakkauden jäljet” Tämän
Lisää taidetta – Amos Rex Lue lisää »
Saarenmaalla, osa 2 Reissumme 3. päivä alkoi kävelykierroksella Kuressaaren keskustassa, mutta siihen minä en osallistunut, koska epäilin, etten pysyisi vauhdissa ja toisaalta kävelemistä tulee muutenkin ihan tarpeeksi minulle. Kaupungin keskustaan ehdin pikaisesti tutustua, sillä seuraava kohde oli Hertta – villatuotteiden kuningatar, kuten matkanjohtajamme Jaana Vasama oli hänet ohjelmalehtiseen tituleerannut. Virolaista huippudesignia taisi jokusen matkalaisen mukaan
Saarenmaalle Ehdimme sopivasti kotiutua Itä-Suomen reissultamme, pestä pyykit ja huilata, kun alkoi taas pakkaaminen. Tällä kertaa matka suuntautui Viroon, Saarenmaalle. Puoliso on siellä käynyt, mutta silloin minä olin liian huonokuntoinen matkatakseni. Odotimme innolla tätä reissua ja juuri niin mukava matka olikin! Matkan oli suunnitellut ja matkanjohtajana toimi Jaana Vasama. Hän on aivan huippu tässä hommassa,
Tuglas-seuran ryhmämatka Lue lisää »
Taidenäyttely ja rannikkokaupunkeja Lappeenrannan torilta ostimme kotileivonnaisia ja jatkoimme matkaa Haminaan, joka oli sekin ”tuttu” kaupunki jo aiempien kesien reissuilta. Tällä kertaa emme jalkautuneet kaduille kävelemään, vaan tyydyimme ajelemaan siellä täällä. Yht’äkkiä tajusin, että tämä kaupunki liittyy tekeillä olevaan kirjalliseen tuotokseeni – isäni muistelmiin – sikäli, että täällä hän on käynyt reserviupseerikoulun. Piti siis vähän
Kesälomareissu, osa 4 Lue lisää »