Että ihmistä rääkätään… jouduin taas käymään mahalaukun tähystyksessä, se on lähes inhottavinta mitä tiedän, mutta onneksi kestää niin lyhyen aikaa. En haluaisi olla sellaisessa ammatissa – joka päivä tuottaa potilaille tuskaa! Kotiin tultuani totesin miehelleni (joka ei ole koskaan minkäänlaisiin tutkimuksiin joutunut) että tasan ei käy onnenlahjat! Musta tuntuu, että mua on ronkittu jo yli yhden ihmisen tarpeen?
Vielä en ole päättänyt miten ratkaisen Skotlannin matkan. Tein lähipiirissä gallup-tutkimusta: sisareni laski käytännöllisenä ihmisenä että kuinka monta tuntia joudun istumaan (ihan liian kauan), mieheni ei ollut lähtöni kannalla, mutta taas tyttäreni tuumasi, että jos ei lääkärit sentään hengenlähdöllä uhanneet, niin lähtisin.
Olen nyt joka tapauksessa miettinyt vaatetustani. Suunnittelen virkkaavani valkoisen ohuen, lyhythihaisen jakun. Kun en kauppoihin pääse, soittelin kaikki mahdolliset lankaa myyvät liikkeet Ugissa, mutta yhdestäkään ei löytynyt valkoista virkkauslankaa. Tilasin siis suoraan Novitalta. Entinen Kotiväki-lanka on nykyisin Kartanoa ja virkkauslanka-niminen taitaa olla kokonaan lopetettu. Tilasin kaikkia 7 väriä kilon, eli yhteensä 7 kiloa.
Taas jouduin miettimään, että miten saan laatikon postista, eli ketä pyydän apuun. Yllätyin iloisesti, kun matkahuollosta soitettiin, että paketti tuodaan kotiovelle.
Harmaa lanka on myös oikein kaunis, mutta kun en vielä tiedä mekon väriä, niin teen tuosta valkoisesta – tai paremminkin se näyttää olevan luonnonvalkoinen. Mallikin on vielä hakusessa, mutta onhan tässä vielä aikaa, itseasiassa kahden viikon päästä torstaina ainakin osa meistä on Aberdeenissa.