Olen leikkinyt vaatesuunnuttelijaa.
Siivouksen yhteydessä tulivat esille vanhat nuket, jotka ostin yhdeltä asiakkaalta (klik). Ne näyttivät kovin rähjäisiltä. Päätin valmistaa niille uudet asut. Lankojen piti löytyä olohuoneessa olevan sairaalasänkyni ympäristöstä, koska en pääse käsiksi lankavarastoihini. Kaikki vaatteet päätin tehdä langasta, joko neulomalla tai virkkaamalla. Ompelukoneen käyttö on kyseenalaista.
Isolle nukelle tuli kaksi asua. Toiseen otin ideaa sota-ajan nukesta, jonka tein joku aika sitten tilauksesta asiakkaalle.
Tästä tuli vähän vaatimattomampi :
Tämän tytön pitäisi varoa pyllistämästä, sillä hänellä ei vielä ole housuja! |
Toinen asu on väritykseltään kirjavampi:
Mallia olen näihin ottanut mielikuvistani. Pienenä tyttönä saimme sisareni kanssa mummolta lahjaksi samankokoiset nuket ja niillä oli neulotut vaatteet. Näen vieläkin aivan selvästi ne silmissäni, vaikka valitettavasti ovat aikojen kuluessa joutuneet – niin, mihinkähän olen antanut pois – harmi! Nyt teen vielä pikkuhousut, niin sitten asu on täydellinen.
Tämä nukke tulee Pellavasydämeen äitini vanhaan nukenkehtoon. Vähän niinkuin rekvisiitaksi, mutta myös myytäväksi. Hakusessa on nyt toinen samankokoinen nukke, jotta molemmat asut pääsevät esille.
Vähän tuntuu hassulta vääntää nukenvaatteita, mutta mukavampi sekin, kuin olla kädet toimettomina. Tällaisen työn hinnoittelu on muuten aivan mahdotonta. Aikaahan näihin menee vaikka kuinka paljon, mutta kuka maksaa? Olimme keskiviikkona iltatorilla ja siellä oli juuri tämän kokoinen nukke neulottu asu päällään ja hinta oli 50 euroa!
Aikaani kulutan, enkä oikein saa mitään toimeksi. Mieheni lähti mökile, joten olen melkein kaksi kokonaista päivää yksin kotona. Onneksi sisäreni on käymässä näillä main – saan hänet illalla vaihtamaan siteen, sillä muuten olisin aamulla läpimärkä… aika runsaasti tuo kummallinen ihoalue vuotaa.
Mervi