Viimeksi esittelin Pellavasydämen erikois-korut. Nyt seuraa sarjassa tavallisia koruja. Nämä myös tein kansalaisopiston korukussilla. Ahkeroin viimeisenä iltana monta korua – koko rahan edestä.
En ole koskaan ollut kultaisten korujen ystävä. Oikein juhlallisiin tilaisuuksiin laitan isoäidiltä perimäni arvokkaa, paksun kultaisen rannerenkaan ja silloin myös muut korut ovat kultaisia. Hopeakoruja minulla on joka päivä, niistä pidän eniten. Minulle ”kelpaavat” mieluusti myös rihkamakorut, minulla kun ei ilokseni ole minkäänlaista allergiaa.
Tätä kaulakorua varten otin kaksi kolmen metrin pituista vahattua puuvillanauhaa. Solmin ne keskeltä kiinni ja pujottelin molemmin puolin vähän erilaiset helmet. Lopulta tästä tuli tosi pitkät helmet, jota voi pitää kaksinkerroin – silloin se on vieläkin pitkä – tai kolminkerroin, jolloin ketju tulee jo lähemmäs kaulaa.
Tässä yksityiskohtia helmistä, kuvaa vaan ei saanut oikeinpäin millään. Lisäksi varjot sekoittavat hahmottamista.
Tein myös tällaisen setin: kaulakoru, ranneketju ja korvikset. Näissä on käytetty osittain samoja materiaaleja. Tykästyin tuohon keskellä näkyvään hopeanväriseen pitsipallukkaan, ja halusin koota korun sen ympärille. Kaulakoru on koottu koruvaijeriin ja siinä on myös lukko. Rannekoru on tehty joustosiimaan. Korvikset on koottu korupiikkiin. Uskon, että tätä settiä tulen pitämään hyvin paljon. En saanut tähän kuvaan vangittua noiden lasihelmien kauneutta. Niiden reuna on hopeanvärinen, joten helmi kiiltelee käänneltäessä.
