Pitkän aikaa olen kulkenut mustissa ja harmaissa vaatteissa. Vaikka tiedän, ettei ne värit mun kalpeille kasvoille sovi. Tänään päätin muuttaa tyyliä. Pukeuduin näin, kun lähdettiin kaupoille.
Kysyin lähtiessä mieheltä, että miltäs tää asu näyttää?
Naureskellen totesi, että ”on kuin punapersepaviaani”.
Mitäs menin kysymään!
Sai siinä vähän aikaa nieleskellä, ettei alkanut loukkaantua. Ei ole mennyt mun oppi perille. Yritän neuvoa, että saa antaa kritiikkiä, jos välillä sitten jotain positiivistakin…
Kuvaa varten hän vielä järjesteli mun takkia, se oli kuulemma tolleen… arvas tietysti, miks pyysin kuvaamaan takaakin päin.
Tosiasia on, että itsellänikin on opettelemista siinä, että takin ei tarvitse peittää puseroa. Kaikkihan nykyään silleen pukeutuu. Kai määkin saan?
Onks teilläkin niin, että kengät vaatii oman aikansa ”ajaa sisään”. Nää kengät on ainaskin kaks vuotta vanhat. Kaupassa tuntuivat hyvältä, mutta kotona ei. Joku sauma painoi ikävästi. Nyt olen sinnikkäästi laittanut ne jalkaan ja muutaman kerran jälkeen alkavat tuntua oikeinkin hyvältä. Tarpeeksi leveä lesti ja juuri sopivan matala korko, mutta korko kumminkin. Riekerin kengät.
Terveisin punapersepaviaani-Mervi