Ooottekos muuten kuullu tuollaista huokausta ”mä en killaa”? Olisikohan se jotain entisvanhaa nuorison kieltä? Mites ne nykyään sanookaan, jos ei jostain tykkää – ”en diggaa” vai?
No, mä en killaa, kun mun kamera on TAAS hukassa! Olen koko juhannuksen siivonnut, mutta oma työhuone on vielä järjestelemättä ja siihen en aio tässä yhteydessä edes kajota. Täällä jossain se varmaan piileskelee.
Jos multa kysyttäis, että ”oliko kiva juhannus?” en tiedä, mitä vastaisin. Toisaalta oli, mutta toisaalta ei. Tottahan sitä nyt MONTA KERTAA HAUSKEMMIN voisi juhlapyhiä viettää kuin siivoten, mutta toisaalta tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus korjata useamman vuoden siiivoamattomuus. En voi kuin todeta, että kyllä ”ne muut” tekee ton homman sellaisena ”keskilattiasiivouksena”. Se näkee esim. siitä kun siirtelee lipastoja.
Tuo työrupeama edistyi silleen, että kykenin tekemään noin 10 min. homman ja sitten istumaan ja virkkaamaan. Katsoin nauhalta yhden Sydämeni asialla ja taas töihin. Tästä voitte päätellä, ettei sitä toimeliasta työaikaa nyt niin kauheesti ollut. Mutta hiki valui koko ajan! Syömisiäni olen tarkkaillut jo pitkään ja nyt sainkin painon aikas kivasti putoamaan. Tottakai, kun on enemmän kulutusta! On muuten mentävä tarkkailuun ensi viikolla, mutta ei siitä sen enempää.
Tänään nyt sitten nautin kätteni työn jäljestä. Istuskelen ja virkkaan – on muuten monta pesintä jo valmiina ja uusi mallikin niihin kehiteltynä. Tänään on palattava arkeen, sillä yksi tunika pitää saada huomiseksi valmiiksi. Saattaa olla, että menen hetkeksi aurinkoakin ottamaan. Ruskea läski kun olis kyllä siedettävämpää kuin valkoinen.
Koska en voi uusia kuvia ottaa ja näyttää, esittelen näitä mieheni koneelta löytyneitä vanhoja. Ensimmäinen kuva on vuoden 1978 juhannusjuhlilta.
Mekon on mieheni ostanut minulle lahjaksi seurustellessamme.
SE ON KOKOA 36.
Harmi, kun olen tuon huivin jossain vaiheessa hävittänyt, nythän se olisi ihan muodikas. ainakin siitä saisi mallin – olen sen ihan itse virkannut.
ettei sitten juhlakenkiä muistanut vaihtaa… |
Ja sitten uudempi kuva muutaman vuoden takaa, tyttäremme Mirvan lakkiaisista.
TUO MEKKO ON KOKOA 56.
Hyvin on voitu kaikki nämä vuodet, ei ole kärsitty vilua ei nälkää….
Jos matemaattisesti ajattelee koon muutosta, niin eikös 36 -> 56 tarkoittaisi suunnilleen, että vaatekokoni on suurentunut numero/vuosi.
Nonnih, nyt tämä lähtis naatiskelemaan olostaan! Mervi