Vaikka ympärillä vallitsee täyskaaos, minä vain unelmoin uusista sisustuksista. Yritän hillitä itseäni, etten vielä osta mitään, mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty. En kylläkään ole ihan varma, mikä tässä projektissa on hankalinta. Ainakin erilaiset mielipiteet.
Arvasin sen ja sanoin Mirvallekin, että iskä on ihan varmasti kaikista näistä erimieltä. Siirsimme nimittäin muutaman Pellavasydämestä tulleen kalusteen uusille paikoilleen. Tasan niin kävi. Mikään ei ollut hyvin. Otetaan nyt esimerkiksi tämä tuolipari. Kumman sinä valitsisit?
Kyseessä ei ole istumatuoli vaan eteiseen sellainen ylimääräinen, mihin saa laskea ostokset. Tuo vasemman puolinen on ehkä kymmenen vuotta vanha halpistuoli, joita on ollut keittiössä neljä. Oikeanpuolinen on paljon vanhempi. Jos ajattelisin omaa istumistani, tietysti tuo isompi olisi käytännöllisempi. Ja miehen mielestä kauniimpi. Minä taas valitsen aivan ehdottomasti oikean puolisen.
Kumpi voitti? Tuo pienempi tuli eteiseen ja isompi vietiin vinttiin. Pitää kuulemma säilyttää – miksi ihmeessä?
Tänään kävimme Mirvan kanssa hiukan katselemassa tapettia makuuhuoneeseen. Minulla on aika selkeä käsitys siitä, millaista etsin. Paljolti olimme eri mieltä, mutta sentään löytyi jokunen yhteinen tykkäys. Olen kylläkin melko varma, ettei mies niistä tykkää. Mutta minäpä en kysy. Onneksi on kiltti mies.
Muistattehan meillä vallitsevan säännön: minä saan määrätä sisällä ja mies ulkona. Se helpottaa paljon. Aion toteuttaa sitä nyt täysivaltaisesti. Ensin pitäisi saada itseni ruotuun, etten tekisi itseni kanssa kompromisseja, vaan kerrankin toteuttaisin toiveeni!
Mervi