Olenpa ollut pitkään poissa täältä blogista! Ajatukset ovat olleet aivan muissa asioissa. Olen valmistautunut Intian matkaan. Huolella. Vaatteet on mietitty ja valittu, matkalaukku pakattu ja kaikki alkaa olla valmista. Lento lähtee torstaina. Matka kestää 11 päivää, 5.-16.3. Siitä sitten myöhemmin.
Mutta olen neulonut. Tietysti. Sukkia sukkia ja sukkia. Yhden tilauspaidankin tein ja asiakas oli tyytyväinen. Se oli maanläheisistä väreistä Riddaria mukaillen.
Nyt innostuin taas uudestaan islannin villalangoista ja paidoista. Ihan vaan huvikseni neuloin aivan uuden mallin – siis itselleni uuden. En ole tästä kirjasta ennen mitään muutakaan tehnyt. Vedis Jonsdottirin Neuleita Islannistä (moreeni)
Samaan kuvaan mahtui myös mun pyöröpuikkoarsenaali. En neulo millään muilla kuin Chiaogoon pyöröillä. Kaiken sukista lähtien – looppaamalla. Tai noh, jos oikein on sormi mennyt haavoille, saatan vaihtaa pehmeämpiin puupuikkoihin, kun neulon miehustaa.
Halusin mallin, jossa on vain kaksi väriä, eikä pitkiä lankajuoksuja. Ja tietysti sen pitää olla kauniskin. Päädyin tähän: Alexander.
Värin vaihto
Kylläpä osoittautui hankalaksi seurata ohjetta, jossa värit oli päinvastoin. Mulla vaalea miehusta ja tumma kuvio, kun ohjeessa oli toisinpäin. Vaikka huolellisesti seurasin kuviota, olin jossain vaiheessa kuitenkin vaihtanut värit. Jatkoin ”väärällä värityksellä” loppuun asti, eikä se mitään haittaa – kun ei siitä tiedä!
Tein korkean kauluksen
Aivan mainiota ja helppoa minulle, kun on olohuoneessa tyhjä mallinukke, jolle saa heti puettua valmiin vaatteen. Ostin näitä nukkeja monta, kun sain halvalla. Osa on puodin eteisessä, mutta tämä kaunein päätyi kodin somistukseksi.
Mallinukke on kokoa L, joten villapaita lienee kokoa XL, ellei peräti XXL
Lankana on Istex Lettlopi. Keltaista kului koko pussi, 10 kerää ja vihreätä vajaa 3 kerää.
Vielä muutama muutos malliin: en koskaan tee kirjoneuletta helmaan enkä hihansuihin, en siis nytkään. Sen sijaan teen aina pääntielle niskaan lyhennetyt kerrokset. Sillä tavalla neule istuu edes vähän paremmin. Niskaan tulee siis enemmän kerroksia kuin eteen.
Olipa mukava neuloa – pitkästä aikaa – paitaa! Nyt kun olen noin 30 kirjoneuleista paitaa neulonut, alan oppi lankojen kuljetuksen ja silmukoitten sitomisen ja lankadominanssinkin, vaikken sitä mitenkään orjallisesti noudata. Lettlopin eri väreissä on suuriakin eroja langan paksuudessa. Tässäkin vihreä oli ”kiinteämpää” ja keltainen höttösempää, joten ne itsepäisesti asettuivat sormelle miten halusivat…
Nyt on meneillään vaaleanpunainen tilauspaita, Riddari, asiakkaalle jo toinen. On kiva neuloa, kun on saaja tiedossa.
Pellavasydämen Mervi