Moneen vuoteen en ole juurikaan kodin sisustuksia muutellut – koska olen ollut tyytyväinen ja koska en yksikätisenä oikein pysty, toisessa kädessä on aina kyynärsauva. Nyt olen ollut jotenkin parempikuntoinen – kiitos vuoden kuntosaliharjoittelun – ja energisempi, pystyvämpi. Niinpä pieniä muutoksia on nähtävissä. Vaikka minulla on henkilökohtainen avustaja – ja todella tarpeellinen – niin täytyy myöntää, että ne, mitä olen ITSE pystynyt tekemään, tuottavat eniten iloa.
Tähän asti tämä olohuone on ollut enempi musta-harmaa, mutta nyt vaihdoin kaiken, mikä oli mahdollista, valkoiseen. Ostin uudet verhot. Ensin ajattelin, että yksi leveys riittää, mutta pitipä sitten käydä ostamassa toinen lisää, sillä kyllä tällaista ohkaista, valoverhon tapaista kangasta pitää olla runsaasti. Ompelin yläreunaan verhonauhan, jolla sain rypytettyä verhot kauniisti. Myönnän, että ostos oli hiukan harkitsematon, sillä vitivalkoinen on vähän liian viti, mutta näillä mennään.
Keinutuolin alla oli musta virkattu matto, mutta innostuin taas piiiiitkän tauon jälkeen virkkaamaan matonkudetta ja niinpä sain vitivalkoisen juhannusruusumaton. Linkin takaa löydät ohjeen. Tuossa keinutuolin alla on tärkeä olla matto, sillä muuten lattiaan tulee jälkiä. Toisaalta maton on oltava liukas, jotta saan helposti siirreltyä keinua. Lisäksi ompelin tuolin tyynyyn uuden päällisen, jotta saan lisää valkoista.
Musta matto on nyt tuossa keittiön jääkaapin edessä. Siihen ei uskalla astua, kun lähtee luistamaan alta ja kepin kanssa siihen ei ainakaan kannata osua, muuten on tiedossa mahalasku. Ehkä taas syssymmällä vaihdan sen takaisin keinutuolin alle.
Nyt olohuoneen yksityiskohdat on tarkoin viilattu mieleni mukaisiksi. Facen kirpparilta ostin kivan kesäisen taulun ja vaihdoin muutamien paikkaa, jotta sain ikkunan (ja verhojen) lähelle ilmavuutta. Niin, ja ihan ensimmäiseksi tuosta nurkasta lähti kaksi isoa, ylikasvanutta viherkasvia pois.
Kun olin saanut tämän ”valkaisun” valmiiksi, kysyin mieheltäni, mitä mieltä hän on uurastuksestani. (Näin pitää aina kysyä, kun muuten ei mitään palautetta saa ja sitä tietysti saa, mitä ei välttämättä halua) Hän siis vastasi: ”Noh, minä nyt en niin piittaa valkoisesta sisustuksesta”.
Pienet yksityiskohdat viehättää
Ostin pari valkoista ruukkukukkaa, mutta toinen niistä taisi jo heittää henkensä, kun en sitä heti laittanut aurinkoon. Nuo muutamat lasiesineet olen tarkoin valinnut, sillä en halua (avustajille) turhaa pölyjen pyyhkimistä. Yhdistin useamman kuivaamani ruusukimpun ja niiden kanssa häälahjaksi v. 78 saamamme maljakko pääsee oikeuksiinsa.
Alla olevassa kuvassa näet jotain, minkä selostan myöhemmin…
Käsityöharrastukseni näkyy siinä, että somistukset ja tämänkin kuvan ”pilaa” käsityökori, vaikka oikeissa väreissä onkin. Halusimme viettää juhannuksen kotona ja kyllä niin nautin! Rakastan istua telkkarin ääressä, neuloa ja katsoa näitä somistuksiani. Vielä kun puoliso toi juhannuskukkakimpun maljakkoon ja siitä lähtee ihana tuoksu, on tunnelma täydellinen.
Mervi