Sijaistoimintaa. Pitäisi huomiseksi asiakkaan takin hihat lyhentää, mutta tässäpä keksin kaikkea muuta. Ainainen ”ongelma” tämä asioitten siirtäminen.
Tänään kävin Tyksissä haastattelussa. Jännä tunne, kun tietää, että toimiasi koko ajan seurataan ja arvioidaan. Meitä oli neljä haastateltavaa. Ensin saimme esitellä itsemme ja sitten oli vuorossa ryhmätyö. Tiesin kyllä, että ryhmätyössä seurataan, minkälaisen roolin itse kukin ottaa. Mielestäni pärjäsin kaikenkaikkiaan hyvin.
Kokemusasiantuntijakoulutukseen oli kuulemma 140 hakijaa, joista 40 kutsuttiin haastatteluun. Lopulta puolet eli 20 hyväksytään.
Aamulla soitin paikallissairaalaan huomisesta leikkauksesta. Lääkäri kertoi muutama viikko sitten, että minulle soitetaan leikkausaika, jotta tiedän suorittaa tyhjennyksen. Vielä aamulla ei ollut tiedossa, mihin aikaan leikkaus on. Iltapäivällä minulle soitettiin, että tulisin osastolla klo 8.45. Myöhemmin minulle kuitenkin soitettiin osastolta, että enkö olekaan tulossa tänään. Hmmmm…? Kerroin, että en tule tänään, vasta huomenna on määrä tulla.
Muistatteko kun kerroin viime leikkauksesta pari viikkoa sitten? Alusta asti oli epävarma olo, kun vaikutti siltä, ettei kukaan minua odottanut eikä kysyjä tiennyt, mihin leikkaukseen olen tulossa, eikä hän koneeltakaan tietoa löytänyt. Yhtään paremmalta ei tuntunut nytkään. Eikö siellä sana kulje edes sen vertaa, että tietäisivät minä päivänä olen tulossa?
Olen päättänyt, etten stressaa leikkausta ollenkaan. Vaikka pelkäänkin puudutuspiikkiä hirrrrveästi, mutta kun viimeksi se sujui mallikkaasti. Ja vaikka viimeksi ei kanyyli osunutkaan suoneen, ehkä huomenna suonet löytyy, toivottavasti.
Nyt on ”kiva” ilta tiedossa, odottelen tyhjennysaineen vaikutusta. Appropoo, kokemusasiantuntijan yksi hyvä puoli on kuulemma se, että kehtaa selittää omista asioistaan. Teidän kanssanne olen saanut sitä harjoitella. Nyt sujuu vallan hyvin näistä ”ovenkahvasairauksista” kertominen. Oletko kuullut? Ne on niitä, joita ei millään kehtaisi lääkärille esittää. Vasta poislähtiessä, käsi ovenkahvalla, vaivihkaa mainitaan. Tänäänkin jouduin huomaamaan, että naiset kärsivät samoista ongelmista kuin minä, mutta harvoin niistä kehdataan jutella.
Sillai. Mervi