Jäin viikonlopuksi yksin ja olin aikeissa lähteä Turkuun Osaava nainen -messuille. Pitkään pohdittuani juuri nyt olen sillä mlelellä, etten ehkä sittenkään lähde. Toista tuntia autolla ajamista, siellä pitkät käytävät ja pitäisi ottaa kaksi kyynärsauvaa mukaan – saattaisi voimat ehtyä. En pystyisi mitään isompaa kantamaan. Mutta silti tekis mieli.
Aamulla jos minulta kysytään lähtemistä, valitsen ihan varmasti nukkumaan jäämisen. Vaikka ensi yönä saakin nukkua tunnin pitempään, silti olen aamulla nuutunut. Olen kyllä virkeä heti kun saan itseni ylös ja pukeisiin, mutta se ylös nouseminen… päivälläkään en tunne varsinaisesti väsymistä, mutta nukahdan heti, jos pääni tyynyyn pistän.
Ehkä siis jään kotiin ja alan ommella joulujuttuja. Ensi lauantaina minua on pyydetty esittelemään käsityöideoita karavaanareitten Rairantaan, heidän käsityöpiiriinsä. Sitäkin varten pitäisi tehdä näytöskappaleita.
Marraskuussa sitten menen Tampereen Käsityömessuille, sieltä en jää pois! Viime vuonna en päässyt, kun oli leikkaus juuri niihin aikoihin, mutta nyt luulen selviäväni bussiin nousemisesta ja alaspääsemisestä. Olisi toki kiva, jos saisi avustajan mukaan – hei mutta minähän järjestänkin niin… siinä kyllä menee koko viikon avustajatunnit, mutta olisipa sitten ostosten kantaja mukana.
Tietokoneeni on kuulemma niin mykkyrällään, ettei sitä tahdo ammatti-ihminenkään saada millään selvitettyä. Kohta alkaa olla työt seis, kun ei pääse hoitelemaan sovittuja asioita. Ja nämä blogikirjoituksetkin on kuvattomia luvattoman kauan.
Mervi