Tänään oli iltapäivästä alkaen ihan kamala päivä. Aamu meni vielä hyvin, kun tuli sama avustaja kuin eilen. Jatkoimme poistettavien astioiden siirtämistä putiikkiin kirpparihyllylle. Topakka avustaja, jolta homma hoitui enempiä neuvomatta.
Iltapäivällä aloin ihmetellä, miks on niin kummallisen kipee kroppa ja muistinpa siinä, että aamulääkkeet jäi ottamatta. Kolmen aikoihin ajattelin jo soittaa Pirkkoa apuun, mutta sinnittelinpä kuitenkin. Sitten tuli hirvee vilu. Siihen keksin oivan keinon: otin pitkästä aikaa matonkudetta käsiini ja aloin virkkaamaan koria. Siinäpä sitten tulikin hyvin pian hiki.
Vaikka oloni oli lähes sietämätön, ei se varmaankaan ulospäin näkynyt. Tuli NIIN hyvä mieli erään asiakkaan vilpittömästä ilosta, kun hän näki minun nousseen pyörätuolista pystyyn. Moni muukin on ollut kanssani iloinen ja se aina ilahduttaa.
Onneksi tänään oli vilkas päivä, etten aivan ehtinyt vaipua itsesääliin. Tämänpäiväisessä lehdessä oli Pellavasydämen mainos, jonka arvelin tuoneen lisää asiakkaita.
Puolanpohjat eivät ilmeisesti valmistuneet vielä, kun ei puuseppää näkynyt. Palataan asiaan….
Pellavasydämen Mervi