Kuten olen jo kertonutkin, mieheni käy joka päivä minua katsomassa. Myönnän, että päiväni kuluukin lähestulkoon sitä odottaessa.
Jaahas, tää vehje ei taas tottele mua: en saa tekstiä kuvien jälkeen…kirjoitan siis kaikki yhteen pötköön.
Sain valtavan kukkakimpun, joka mukailee sitä, mitä pitelin käsissäni astuessani 18- vuotiaana vihille vuonna 1978. Kaikki nämä vuodet….kiitollisena Mervi
