Teatteriin tarvittiin useampi väriltään räväkkä kravatti. Ensimmäinen versio osoittautui epäkäytännölliseksi, sillä yleensä ne oli lavalla väärinpäin päällä. Sitten alkoi tarrat käydä tehottomiksi. Piti keksiä uusi systeemi.
Hippu-blogissa näin hienon keksinnön. Tämä. Päätin yrittää tehdä samantyyppiset. Teatterin lavasteiden pimeydessä ei voi missään tapauksessa mitään solmua alkaa väkertää, joten tällainen yksinkertainen versio toiminee (ei ole vielä kokeiltu) hyvin.
Kravatti ilman solmua – vetoketjulla.
Nyt ei ole väliä, vaikka kiireisissä vaihdoissa kraka menee väärinpäin, sillä tämä on periaatteessa samanlainen molemmin puolin. Kireyden voi jokainen määrittää haluamakseen.
Oikeassa elämässä voisin kuvitella, että nuoret miehet laittaisivat mieluummin tällaisen rennon krakan kaulaansa. Kysymättä ei oma mieheni kertonut mielipidettään…
Itse en pidä koskaan edes paitapuseroa, saati kravattia, mutta voisihan se kaulakorusta mennä?
Tämän puseron kaivoin poistettujen ryppykasasta.
Pellavasydämen Mervi