Kierrätyskeskuskäynti tuotti taas yhden uuden sijoitettavan. Vanha vaatimaton naulakko on minun mielestäni kaunis.
Vähän huolimattomasti tehty, päitä ei ole edes maalattu. Mutta nuo koukut on mielenkiintoiset, en muista ennen nähneeni tuollaisia. Tämä pyytää puhtaaksijynssäystä ja maalausta, mutta enpä tiedä…
Kun tämä kotiutui, esittelin sen tietysti miehelleni, joka näytti selvästi hämmentyneeltä, muttei sanonut siinä vaiheessa mitään. Sattumalta oli lehdessä kuva hiukan vastaavasta ja näytin hänelle, miten paljon halvemmalla minä omani sain. ”Maksoitko sää siitä jotain?” hän huudahti. No joo, neljä euroa. Ei paha ollenkaan – mun mielestäni.
Toinen esine, jonka haluan teille esitellä, on ollut meillä jo muutaman vuoden. Olen ostanut sen pikkutytöltä iltatorilla. Tyttö selvästi myi mummonsa tavaroita.
