Voi meitä lonkkavammaisia!

Eräs asiakkaani oli tyhjentämässä äitinsä jäämistöä ja tarjosi minulle näitä vanhoja nukkeja ostettavaksi. Minähän en hennonnut kieltäytyä ja nyt nämä ovat minun. Tämä noin 70-vuotias rouva on näillä itse leikkinyt. Tuon pienemmän hän muistelee saaneensa Amerikan tuliaisina.

Pienempi nukke mahtuu tuohon vanhaan laatikkoon, vaikkei se alkuperäinen olekaan. Nukkien vaatteet on vaatimattomia, itse tehtyjä.

Katsokaa nyt tätä rehveliä! Sillä on lonkkavika. Ei ehkä synnynnäinen, niinkuin minulla itselläni. Eikä molemminpuolinenkaan. Toinen lonkka on kuminauhalla kiinni jossain sisuksissa, mutta tämä toinen on pudonnut kiinnityksestään. Lienee helposti korjattavissa.

Eikös olekin kauniit kasvot! Ei ole omistaja kokeillut tusseilla meikkaamista. Sen sijaan parturia on kyllä leikitty, niinkuin yleensä aina nukeilla.

Muutama vuosi sitten toinen vanhempi rouva toi alastoman nukkensa minulle vaatetettavaksi. Hänellä oli kuulemma iso nukkekokoelma ja nyt hän halusi tälle isokokoiselle nukelle sodanaikaiset vaatteet. Olipa se kiva projekti – aikaavievä kylläkin. Tutkin netistä ja kirjastosta 40-luvun tyttöjen vaatetuksia ja tein kaikki alusvaatteista lähtien mahdollisimman autenttisiksi. Sukkanauhatkin muistan värkänneeni. Hmm…mahtaako nukesta otettu valokuva olla jossain tallessa?

—— Onneksi olen tallentanut viisi vuotta vanhat putiikin alkuajan kuvat cd-levylle. Ja vaikka ensimmäisessä olikin tyhjä nukkealbumi, lopulta löysin kuin löysinkin!

Sukkanauhat ja aidot pässinpökkimästä langasta neulotut sukat. Auts, miten ne pisteleekin – melkein tunnen sen nahoissani.
Eikös olekin aika aidon näköistä mekkokangasta?! Tästä olen tehnyt röyhelöessuja myyntiinkin. Vieläkin on tuota kangasta jäljellä. Essuun olen kukat kirjonut ihan itse ja tuo on kyllä minun kärsivällisyydelläni aikamoinen saavutus.
 
 Villatakin neuloin vanhasta langasta, samoin tupsupipon.
Olin silloin ja olen vieläkin oikein ylpeä tästä saavutuksestani!
Nyt mietin, mitä noille uusille nukeilleni tekisin. Tuo isompi taitaa olla saman kokoinen, kuin tämä sota-ajan tyttö. Voisin sillekin väsätä samanlaiset vaatteet. Mutta entä tuo pienempi? En ole edes omia nukkiani tallettanut, joten en taida näistäkään sen kummemmin innostua. 
Olisko joku lukijoista kiinnostunut?
Mitä sinä näille/näillä tekisit?
Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top