Ensin valitukset pois alta, niin voin sitten keskittyä muihin asioihin.
Eilen ja tänään olen kärsinyt aikas kovasta särystä lonkassani, siinä ns. leikkaamattomassa. Ei siis viimeksi operoidussa. Tässäkin on proteesi ja kertaalleen jo sekin vaihdettu. Ilmeisesti se on taas irti tai jotain muuta häikkää, koska särkee. Tekonivelten ei pitäisi särkeä, enkä olekaan lonkkasärkyä kokenut sitten nuoruusvuosien, vaikkei kivutonta päivää ole koskaan ollut. Kipu ja särky on kaksi eri asiaa, nääs. Tässä täytyy varmaan orientoitua taas uuteen leikkaukseen, kun ei täysmääräinen särkylääkeannostuskaan kerta auta.
Sen sijaan oli kiva päivä, kun ei ollut ollenkaan hiki. Yleensä minä hikoilen kuin saunassa ja muut palelee. Tänään muilla oli hiki, muttei mulla. Tuo puuskittainen hikoileminen johtuu keskushermostoon vaikuttavasta lääkkeestäni, jota ilman en kuitenkaan voi olla. (Toki niitä mummotaudin oireitakin olisi, mutta niihin taas on eri lääkitys) Koko päivän täällä oli ihan taivaallisen ihana kesäilma, mutta nyt sataa, ukkostaa ja salamoi.
No niin, sitten niihin kivampiin asioihin. Kohta alkaa kaupan alalla kesäsesonki kun turistit saapuvat. Myös ulkomaiset, vaikka pääasiassa ulkomailta tullaan vasta elokuun alussa. Aloin jo valmistautua. Yksi varma tuote, mitä ostetaan, on hirvikankaasta tehdyt pikkupussukat. Olen myynyt niitä halpaan hintaan, joten senkin vuoksi ne ovat käyneet kaupaksi.
Otin siis hirvikangaspakan ja päätinkin tuhota sen kerralla. Tästä kankaasta olen tehnyt erilaisia tuotteita: essuja, patakintaita, tyynyjä, kasseja ja pusseja. Tänään tällaisia:
On se vaan kumma, että vaikka olen näitä jo monta kertaa tehnyt, aina vaan pitää kääntää ja vääntää ja ihmetellä, miten ja missä järjestyksessä saumat ommellaan. Pientä mutostakin näihin tein – lisäsin tuollaisen metalliklipsin (mikähän sen oikea nimi on, ei tule nyt mieleen). Tuo oikeanpuoleinen kiinnityssydeemi alla on yksinkertaisempi ja huomasin, että senhän saa poiskin, mutta lähteekö se myös ehkä tarkoittamatta pois?
Pellavasydän-etikettiä en nyt ommellutkaan sivusaumaan vaan tuohon ylös, jottei ole niin erottuva. Pussukan suu kiinnitetään nyörillä ja tuollaisella kiristimellä (mikähän senkin oikea nimi mahtaa olla?) Näyttää olevan tänään(kin) sanat hukassa…. Olen joskus ostanut näitä stoppareita iiiiison pussillisen. Nyt vähän harmittaa, että ovat muovisia.
Ainakin osan pussukoista teen vuorillisiksi.
Tämänkin tuotteen kohdalla on paljon pohdittavaa ja eri vaihtoehtoja:
– voi tehdä riisutun version; ilman vuorta, ilman kiinnityssysteemiä,
– eri sulkemistavalla esim. tarrakiinnityksellä
– riisuttu versio on tietysti halvin ja ehkä siten eniten myydyin?
– parempaan versioon laitan em. lisukkeet ja
– mahdollisesti vielä fleece-vuori, jolloin pussukka on iskunkestävä
– varustellummassa versiossa kylläkin hinta nousee ja voi olla että liikaa, jolloin harvempi ostaa.
Luulen, että teen eri versioita. Lähestulkoon varma olen, että ne ulkomaanturistit ostavat juuri sen halpisversion. Jotain on kiva ostaa muistoksi Suomesta, mutta hinta ei saa olla missään tapauksessa 10 euroa korkeampi.
Minkälaisia mielipiteitä tästä irtoaa?
Mervi