Tiedän, että täällä käy lukemassa myös käsityöyrittäjiä ja tämä teksti onkin tarkoitettu lähinnä heille. Tokkiisa muutkin saavat lukea.
Ei kun ensin piti sanoa kovasti kiitoksia edelliseen tekstiin tulleista kommenteista, palaan niihin vielä uuden tekstin myötä.
Mutta siis. Olenkin kertonut, että tyttäreni tekee opinnäytetyötään myyntitili-aiheesta. Tässä yhteydessä minä saan välillä fliiteihini. Eli minun toimintaani arvostellaan, moititaan ja minulle annetaan korjausehdotuksia, ehkä jopa -vaatimuksia. Tässä yhteydessä joudun tietysti itsekin miettimään paitsi omia toimintatapojani myös myyntitiliperiaatetta yleensäkin.
Olen tätäkin asiaa valottanut jo, mutta kertaan vieläkin, sillä omakin ajatukseni selkenee toiston myötä. Kerron yhden ostotapahtuman. Harva myytävä tuote Pellavasydämessä maksaa yli 100 euroa, nyt oli kyse sellaisesta. Tuo on meillä sikses kallis ostos, että sitä kyllä harkitaan. Kyseessä on aidosta luonnonmateriaalista valmistettu, paljon työtä vaativa tuote. Valmistaja on laittanut sille myyntihinnaksi 121 euroa. Tuo on tuotu silloin, kun oma provisioni vielä vaihteli tapauskohtaisesti. Tyydyin 30 %: provisioon, eli tulisin saamaan 36,30 euroa tuotteen myynnistä, mistä päältä lasketaan pois alv 24 %. Valmistajalle tilitän 84,70 euroa.
Koska näin asiakkaan empivän ja halusin päästä vähän talvisesta tuotteesta ”eroon” pudotin hinnan 110 euroon. Näin ollen minulle jää 26, 30 euroa. (Minulla ei ole oikeutta tinkiä valmistajan hinnasta, ainoastaan omasta provisiostani, sopimuskysymys, joka uusissa sopimuksissa otetaankin huomioon).
Nyt tullaan siihen asian ytimeen. Jos oletetaan, että asiakas on valmis laittamaan lahjaan rahaa 120 euroa, tämä vaihtoehto oli ehkä huonoin mahdollinen. Jos olisin saanut myytyä vastaavan OMAN tuotteen, josta materiaaliosuus olisi ollut pieni ja työn osuus suurempi, olisi itselleni jäänyt enemmän. Parhaassa tapauksessa olisi voinut olla kyseessä tuote, jolle olen vaan osannut laittaa kunnollisen järkevän katteen ja saanut myyntityöstäni kunnon korvauksen.
Toistan mielessäni kysymyksen, että MITEN IHMEESSÄ pärjäävät liikkeet, jotka ottavat myyntitilissä olevista tuotteista vain 20 prosentin katteen?
Vähän tällaista tylsää tekstiä näin kauniina kesäisenä päivänä ja äitienpäivän aattona. Huomenna sitten luvassa ankeaa pohdintaa äitiydestä.
Mervi