Vappu oli meille työn päivä, sanan varsinaisessa merkityksessä. Töitä tehtiin, kuka mitäkin… Koska minä olen useimpiin töihin kelpaamaton, kotona kaikki kasaantuu yhden henkilön kontolle, mieheni siis tekee lähes kaiken. Pesee myös ikkunat, tällä kertaa vain ulkopuolelta. Kuva oli pakko ottaa ikkunalla olevien kukkien vuoksi.
Pelargonit ovt heränneet henkiin talven jälkeen |
Boukainvillea kukassa |
Välillä tarvitaan koko perhe minua paikkaamaan. Oho! Tuon lauseen voisi kyllä tulkita kovin itsekeskeiseksi. Mutta tarkoitan siis, että minä tarviin monenlaista apua. Tietokone on yksi sellainen.
Monen monta kertaa olen suunnitellut Pellavasydämelle verkkokauppaa ja muutaman kerran sitä kokeillutkin – sellaisia muutaman viikon ilmaisia jaksoja. Nyt olen sen sijaan PÄÄTTÄNYT perustaa verkkokaupan ja oikein maksullisen version. Mutta homma on niin kärsivällisyyttä vaativa, ettei sovi minun hermoilleni. Apuun rientää tyttäreni. No jaa, siitä innokkuudesta en ole ihan varma. Muttei kyllä kovasti hanttiinkaan pistänyt.
Mirva on saanut Tradenomi-opintonsa lähes päätökseen. Kesken on vielä opinnäytetyö, jonka valmiiksisaattamista odottelen innolla. Aiheena on Komissiokauppa ja Välitysmyynti. Siis ei tuo ehkä ole sen otsikko…. Työ koostu teoriaosasta ja käytännöstä, mikä taas tarkoittaa Pellavasydämen myyntitili-käytäntöjä – niiden esittelyä ja kehittelyä. Mielenkiintoista.
Koska opinnot ovat voiton puolella ja Mirvalla on toukokuu aikaa ennen töiden alkua, ehtii hän tehdä äidille verkkokaupan. Putiikkiin perustettiin kuvausstudio = lakana seinälle. Ihan hirvee homma kuvata jok’ikinen tavara! Mikä ei siis suinkaan tarkoita sitä, että kaikki Pellavsydämen putiikissa on myös verkkokaupassa, mutta silti paljon tuotteita.
Tuotetiedot syötetään koneelle samantien |
Mittauspuuhissa, korien halkaisija ja korkeus… |
Kuvasin mekon jo, mutta näytänpä sen vasta seuraavassa kirjoituksessa. Kuvat eivät onnistuneet aivan yhtä hyvin kuin mekko.
Mervi valmistautuu huomenna lähtemään Turkkusse, tukihenkilökoulutukseen. Saakohan siellä virkata?