En heitä mitään käyttökelpoista roskiin. Säästän lahkeitten lyhennyksestä jääneet palat ja käytän niitä paikka-aineina. Tällä kertaa minulle tuotiin uusi, pitkä aamutakki, jota piti lyhentää n. 39 cm. Materiaali oli fleeceä, pehmeää ja kutittamatonta. Heti tiesin, mihin kangas sopisi. Ehdotin asiakkaalle, että tekisinkö hänelle tyynyt, mutta ei, hänellä on tyynyjä tarpeeksi. Niinpä minä ompelin aamutakin helmasta […]
Aamutakin helmasta tyynyt Lue lisää »
Löysin keskeneräisten töiden laatikosta tilkkutyön, mitä en lainkaan muista tehneeni. En siis myöskään tiedä, mitä tästä olen ajatellut tehdä, mutta todennäköisesti kassin. Ja kassiksi sen päätin valmistaa. Ihailen itseäni, että JOSKUS olen ollut noin viitseliäs, että tuollaisen tilkkutyön olen leikellyt ja ommellutkin. Eikä ihme, että noin vaivalloisen työn jälkeen se on jäänyt puolitiehen. Minulla on
Vielä löytyy valmiiksi leikattuja, mutta keskeneräisiksi jääneitä ompeluksia. Tällä kertaa trikootunika tai ehkä mekko. Tämä trikoo on laadukasta ja napakkaa. Värinä hehkuva pinkki, valkoisin tähtikuvioin. Olin jo alkamassa ompelemisen, kun muistin, että minulla lienee koneessa tavallinen neula, joten vaihdan sen pallokärkineulaan. Ompelen kapealla siksak-ompeleella ja huolittelen saumurilla. Juuri nyt käytössä olevassa koneessa ei ole mitään
Trikootunika ja joustavat nauhat Lue lisää »
Tämä mekko puolivalmiina oli siirretty tilkkukankaiden joukkoon. Olin ilmeisesti luovuttanut? Mekosta oli leikattuna etu- ja takakappaleet, mutta puuttui alavarat. Löysin vielä kangasta tarpeeksi, jotta sain leikattua molemmat alavarat etu- ja takakappaleille – niillä huolitellaan samalla sekä pääntie että kädentiet. Käytännössä lähes puolet mekosta. Valitsin mielestäni söpöimmät napit ja hyvin vähällä vaivalla mekko on valmis. En
Tämäkin löytyi vuosia sitten valmiiksi leikatuista, mutta keskeneräisiksi jääneistä ompeluista. Esiliina on muuten valmis, mutta siitä puuttuu vyötärönauha. Onneksi löysin vielä samaa kangasta ja sain siis tehtyä vyötärönauhan/solmiamisnauhan. En kyllä tiedä, käyttääkö tällaista kukaan normaaliarjessa? Ehkä esiintymisasuna? Nättihän se on. Essun helmassa on pitsi. Essun alaosa on kaksinkertainen. Onneksi tämä kaikki oli jo ommeltu, ehken
Vaikka kuinka järkevää onkin hävittää turhia tavaroita, niin silti sitä aika ajoin joutuu huomaamaan, että ”ei olisi kannattanut laittaa pois…”. Niin kävi nytkin. Aikanaan, kun ompelimme paljon pellavatunikoita, jäi kangastilkkuja valtavat määrät. Ensin niitä säästeltiin, mutta lopulta annettiin kaikki pois ja tuntui huojentavalta. No, nyt olisin kaivannut niitä tilkkuja. Kun löysin vihreän, valmiiksi leikatun tunikan
Vihreä pellavatunika Lue lisää »
Voi, miten söpö kangas! Löytyi vielä toinen lapsen mekko osittain valmiiksi leikattuna. Leppäkerttu-kangas on ohutta vakosamettia. Leikkasin alavarat, jotka ulottuvat pääntielle ja kädenteille. Ompelin mekon valmiiksi. Tässä mekon mitat: Rinnanympärys 2 x 35 cm, pituus kainalosta helmaan 40 cm. Pikku mannekiinimme pääsi taas hommiin… Mekko sopii pikkulapselle kesällä hellemekkona ja talvella liivihameena, myöhemmin lapsen kasvaessa
Jatkoin keskeneräisten ompelusten korin penkomista. Pettymyksekseni löysin kahden pellavatunikan valmiiksi leikatut palat – mutta – vain osan niistä. Näytti myös siltä, että etu- ja takakappaleet eivät kuuluneet yhteen. Lisäksi puuttui alavarat, eikä kangasta tietysti ollut enää jäljellä. Piti siis soveltaa. Sain kolmesta kappaleesta tehtyä yhden tunikan, kolmannen palan leikkelin alavaroiksi ja taskuiksi. Tässäpä siis perustunika
Lila pellavatunika Lue lisää »
Olemme palanneet lomareissulta ja fiilis on todella rentoutunut. Koska henkilökohtaiset avustajani ovat myös kesälomalla, joudun itse selviämään arkisista puuhistani. Pyykkihuollon olenkin aina suorittanut aivan itse. Tämän päivän olen siivonnut makuuhuonetta, vaihtanut lakanat, pessyt ja tuulettanut – ja kyennyt siihen! Olen kulkenut portaissa, mihin en muutama vuosi sitten olisi kyennyt missään tapauksessa! Muun huushollin imuroimisen jouduin
Pöllömekko lapselle Lue lisää »
Isäinpäivää edeltävänä iltana mietin, miten muistaisin vanhaa isääni. Päädyin klassikkoon, ompelen lätsän. Muistan lapsuudestani, että meillä oli hatun suurennuslaite – sitä en muista millainen se oli – koska isäni päähän ei mahdu mikään kaupan hattu. Pää kun on kokoa 64 cm. Olen ommellut monta lätsää ”mittatilaustyönä”. Kalastajanhattu voisi olla virallinen nimitys tälle. Nyt iski inspiraatio,