Taisin jo mainitakin, että viime yönä kirjoittelin lehtijuttua. Olen tullut hyvin skeptiseksi paikallislehden toimituksen suhteen, sillä yleensä mikään juttutarjouksistani ei ole kelvannut – syystä tai toisesta.
Nyt siellä oltiin tarpeeksi epätoivoisia. Lähetin sähköpostin tänään kello 17:37 ja ajattelin, ettei toimittaja sitä enää tänään lue. Olinpa kovin yllättynyt, kun tuli tällainen vastaus:
Sattui juuri sopivaan saumaan. Meni se sivu pahasti puihin yhtäkkiä. Joten kirjoituksesi on huomisessa lehdessä.
Koska jutussa paljastuu putiikkini tulevaisuuden asioita (jos se ihan sellaisenaan menee läpi) haluan kertoa salaisuuden ensin teille – niin paljon arvostan teitä, hyvät lukijani!
Lopetan Pellavasydän-putiikin toiminnan nykyisessä muodossaan vuoden loppuun mennessä.
Tätä päätöstä olen kypsytellyt viime kuukaudet. Kun palasin kotiin kuulemasta lääkärin tuomion, etten koskaan enää kävele ilman keppejä, jo sillä paluumatkalla aloin miettiä, miettiä ja miettiä. Ensimmäistä kertaa annoin itselleni luvan ottaa käsittelyyn myös sen mahdollisuuden, että lopetan kaupanpidon.
Tuon reissun jälkeen olenkin sitten punninnut tasapuolisesti eri vaihtoehtoja. Siihen mennessä olin härkäpäisesti vain miettinyt, millä keinoilla pystyn jatkamaan. Olin tuskainen, kun en osannut valita oikeaa ratkaisua, enkä edes tiennyt, mistä saisin apua mietiskelyyni. Puhuin mieheni kanssa, keskustelimme myös perheenä ja kysyin myös sisareltani, jolta yleensä saan neuvot kaikkeen.
Tähän viittasin yöllisessä mietiskelyssäni ”asioilla on tapana järjestyä”. Merkillisesti vaan asiat ovat ratkenneet. Nyt olen päässyt selville vesille ja tulevaisuus siltä osin on selkeä.
Tähän aiheeseen tulen palaamaan vielä monet kerrat. Selvittelen syitä ja suunnitelmiani jatkoon. Odotahan vain!
Lopuksi pari epäonnistunutta kuvaa uusista tuotteista. PaulaKristiina poikkesi mökkireissullaan ja toi valmistamiaan maatuska-avaimenperiä myyntiin. Nämä on valmistettu vahakankaasta, joten ovat pyyhittävissä puhtaaksi.
