Puhelimeni soi.
Minulta kysytään paljonko Pellavasydämessä villasukat maksavat. Kerron eri vaihtoehdoista ja niiden hinnoista. Puhelu päättyy siihen, kun soittaja kertoi kysyneensä vain siksi, että osaisi hinnoitella itse kutomansa sukat. Pöh!

Ajatukseni lähti laukkaamaan. Aavistus harmistusta oli mukana, kun mietiskelin, että ”Eihän sinun hintasi nyt voi samat olla. Eihän sinun tarvitse maksaa vuokraa myymälästä, ei arvonlisäveroa, sähköä, pankkikorttikonemaksuja jne. Aivan epäreilua, jos sinä saat sukistasi saman hinnan kuin minä, joka joudun nuo kaikki maksamaan!”
 

No, ajatellaanpa sitten, että tuo ”mummo” myy sukkansa torilla halpaan hintaan. Taas minä olen harmissani – eihän kukaan osta minulta, jos mummolta saa paljon halvemmalla…eipä tietenkään.

Mitä minä siis oikeastaan haluan?

Luepa tämä aikaisempi kirjoitukseni ja kerro minulle mitä mieltä sinä olet?
Paljonko tällaisista pitsisistä polvisukista maksetaan?

Tällaisia hinnoitteluongelmia Pellavasydämen Mervi pohdiskelee näin viikon alkaessa. Tänään oli ”vapaapäivä”, lääkärissäkäyntiä ja illalla taas kansalaisopiston opettajana. Nyt on olo ihan naatti ja kiva mennä nukkumaan.


Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Samantapaisia artikkeleita