Olen jo monen monta kertaa päättänyt, että islantilaiset villapaidat saa riittää. Olen neulonut niitä ehkä kolmisenkymmentä. Ja aina vaan innostun uudestaan. Nyt inspiroiduin syksyisistä väreistä, vaikka ne eivät itselleni sovikaan. Puodissa on esillä useampi -yllätys, yllätys – sininen paita, muttei yhtään ruskan väristä. Lisäksi minulle sattui tilauksessa jokin ”näppäilyvirhe” ja muutamaa väriä tuli ehkä yli […]
Ennen tätä islantilaisneulebuumia en muista koskaan neuloneeni villatakkia. Paitsi lapselle vauvanuttuja. Nyt kun ’”tuli muotiin” steekkaus, jolloin takki neulotaan pyörönä ja leikataan edestä auki, olen tehnyt kolmekin villatakkia. Mutta nämä kaksi, jotka tässä esittelen, olen neulonut vanhanaikaisesti edestakaisin neuloen. Ai niin, olinhan neulonut tämän pörröneuleisen villatakin, jonka esittelin tässä postauksessa. Sekin tehtiin edestakaisin. Tilaustyö Hyvä
Tykkään neuloa villasukkia. Oikeastaan mikään ei ole yhtä rentouttavaa, kun sukankudin. Nautin aivan tavallisten yksiväristen sukkien neulomisesta, mutta myös pitsiset villasukat on kivoja tehdä. Sen sijaan kirjoneuleisia en juurikaan tee, koska en hallitse teksniikkaa. Valmiiksi raidoitetut sukkalangat on myös mukavia neuloa. Nykyään lehdissä on valtavasti sukkaohjeita ja suurin osa niistä jää minulta hyödyntämättä, kun yleensä
Pitsiset villasukat Lue lisää »
Tilasin vähän summanmutikassa (mitähän muuten tuokin sanonta tarkoittaa?) uutta pörrölankaa. Merkki on sama kuin ihanan ihana Gedifra Laura, josta tein suloisen pehmeän ja kevyen neuleen. Tämä uusi lanka on Gedifra Julia ja on kovin erilainen. Paksumpi, värimaailma kirkkaampi, melkein voisi sanoa räikeäksi ja paksuudeltaan epätasainen. Gedifra Julia, paksumpi mohairlanka on lämmin, kevyt ja sopivan pörröinen.
Vielä ainakin yksi pörröneule Lue lisää »
Pari vuotta on pörröneuleet olleet muodissa. Kaupoissa on ihanan lämpöisen näköisiä neulepuseroita, mutta kun katsot materiaalia, villaa niistä ei löydy, vain keinokuituja, akryyliä yleensä. Sen sijaan itse neulomalla saat mitä mukavampia pörröneuleita luonnonkuiduista – villaa, alpakkaa, silkkiä jne… Minä neuloin ensin pipoja yhdistämällä merinovillaa ja ohuen ohutta pörrölankaa. Sitten päätin ”laajentaa repertuaaria” ja kokeilin ensimmäisen
En osaa istua paikallani kädet sylissä, tekemättä mitään. Matkallekin otan aina käsityön mukaan. Nyt lähdimme viikoksi Viroon, Pärnuun kylpylään. Helsinkiin matkustimme linja-autolla. Pitkään mietin, minkä työn otan mukaan. Tekeillä oleva villatakki olisi ollut liian iso ja painava. Seuraavaksi aioin aloittaa neulepuseron ja teinkin jo pitsineuletta hihaan, mutta totesin mallin turhan hankalaksi ”hämärissä olosuhteissa” seurattavaksi. Niinpä
Miesten villasukat Lue lisää »
Kirjoitinkin jo aiemmin, että puolihameen (oikeampi termi on hame) käyttö on jäänyt viime vuosina vähälle. Olen suosinut (koko)leninkiä, hellemekkoa ja neulemekkoa talvella. Virkkaamaani lyhyeen puseroon tarvitsin kuitenkin hameen. Katso postaus täällä. Alkoi harmittaa, kun ei kaapista löytynyt ihan täsmälleen sopivaa ja kaupassakin oli vain mustaa, joten minähän päätin ommella sellaisen. Koska sävyllä on väliä! Ja
Hameen ompeleminen Lue lisää »
Olen neulonut monta monta puseroa ja muutaman villatakinkin. Esittelen tässä kaksi lähiaikoina valmistunutta. Nämä molemmat olen tehnyt ”ikäänkuin” itselleni, mutta yleensä KAIKKI tuotteet, mitkä teen muka itselleni, päätyvät kuitenkin puotiin näytille. Ensimmäisenä esittelen neulomani villatakin, jonka mallin nimi on Lintu Sininen. Se on Kotivinkin lehdestä ”Rakkaat kuviot” ja mallin on suunnitellut Ronja Hakalehto Tämän neuleen
Villatakki ja villapaita Lue lisää »
Kesällä vaihdan neulomisen virkkaamiseen ja villalangat puuvillalankoihin. Nyt tarvitsin automatkalle käsityön ja valitsin puseron, koska se ei tule ihan heti valmiiksi! Olen vuosien kuluessa tehnyt monta puseroa itselleni ja varmaan yhtä monta on jäänyt keskeneräisiksi. Syynä ehkä juurikin se, että pitää tehdä niin iso. Tämä virkattu pusero sen sijaan valmistui ja melkein ajoissa tälle kesälle.
Sain päähäni, että minulta puuttuu neuleliivi. Lähdin etsimään – ensin paikallisista liikkeistä ja sitten verkkokaupoista, enkä MISTÄÄN löytänyt. Halusin edestä aukeavan villaisen liivin, en slipoveria, niinkuin liiviä kutsuttiin minun nuoruudessani. Kun huutelin ongelmaani somessa, muutamat tuttavat linkittivät löytöjään, mutta mikään niistä ei sisältänyt villaa. Niin, ja nythän on muotia tikkiliivit, mutta sellaista en halunnut. Sitten