Väsyttää. Aina.
Nukkuisin aina.
Nukunkin usein.
En tiedä kumpi on oikeampi diagnoosi, depressio vai saamattomuus.
Viikonloppuna olin yksin kotona, kun mieheni taas nautiskeli yksinolosta mökillä Kustavissa.
Töitä olis oikein paljon, kun en putiikissa ehdi enää työhuoneeseen kuin käväisemään. Se on muuten jännä juttu, että kun menet takahuoneeseen, saat pyllyn tuoliin ja kahvikupin käteen, niin ovi käy. Tai kun istut ompelukoneen ääreen ja saat juuri aseteltua ompeluksen hollille, niin tulee asiakkaita. Kivaaaaaa.
Onneksi kävi niin, että olin juuri noussut päiväunilta ”töihin” virkkaamaan tilauskoria, kun mieheni saapui. Näytti siis (ihan varmaan) siltä, että olen koko viikonlopun virkannut hiki hatussa – ja haju sen mukainen!
Pyysin häntä ensi töikseen ottamaan kuvan, kun olen näin herkimmilläni. Ei se ymmärtänyt tuota termiä…
 |
| Katsokaa erityisesti tuota kampausta! |
 |
|
| Tässä kuvassa kiinnittäkää huomiota taustalla näkyvään lipastoon. |
 |
| Siinä minä loistan yhdessä lampun kanssa, onneksi se on pimeä! |
Tuosta vaatetuksesta voisin mainita, että on oikein hyvä. Sopii niin päivä- kuin ilta- ja yö-käyttöön. Malli on oikein mukava päällä ja materiaali mitä mainiointa. Luullakseni se on Nanson yöpaita-mallistoa. Vähän enemmän vielä ja näyttävämpiä hopeakoruja, niin tällähän menisi vaikka mihin….!
No tämän session jälkeen otin itseäni niskasta kiinni, kävin suihkussa ja …..vaihdoin päälleni puhtaan yöpaidan. Ja työ jatkuu. Pitäisi saada ainakin 8 tuollaista lehtikoria valmiiksi.