Jos mies astuu Pellavasydämen ovesta sisään, hän vilkuilee ympärilleen ja perääntyy. Äkkiä ulos ovesta! Eikä meillä ihan oikeasti olekaan juuri mitään miehiä kiinnostavaa. Noin yleistäen. Toki poikkeuksiakin on ja joku mies on viipynyt pitkäänkin ihastelemassa käsitöitä.
Tuo on puute, sillä kun pariskunta tulee kaupoille, rouvat eivät saa rauhassa katsella ja hypistellä, kun mies vieressä koko ajan hoputtaa: ”Mennään jo….” Aikoinaan minulla oli puutuotteita paljonkin, mutta kun tekijä jäi omasta työstään työttämäksi, myös yritystoiminta piti lopettaa (suomalaista työllisyyspolitiikkaa…)
Nyt meillä on puukkoja, jotka kiinnostavat miehiä. Niitä on kokonaista kaksi (2) kappaletta!
 |
| Hienon hienoa käsityötä kauttaaltaan. Peurapuukko. |
 |
| Yksityiskohta peurapuukosta |
Mietimme pitkään, mihin sijoittaisimme nämä arvokkaat, mutta väärin käsiteltyinä vaaralliset teräaseet. Kierrätyskeskuksesta löysin tällaisen pienen kasvihuoneen ja siitähän tuli vitriini puukoille.
Huoneisto, jossa Pellavasydän toimii, on entinen paloasema. Yksi idea olisi koota vanhoja valokuvia palokunnan ajoilta kansioon, jota sitten miesasiakkaat voisivat halutessaan selailla. Lumien sulettua kannetaan ulos (jos silloin on apuna joku, joka kantaa) pari tuolia, pöytä ja miehiä kiinnostavia lehtiä. Miesparkki siis. Saavat rouvat vähän enemmän ostosaikaa.
 |
| Moni asiakas tykkää tästä keinutuolista |
Olen ymmärtänyt, että maanantaisin moni käy Pellavasydämen ovea kolkuttelemassa. Maanantaisin kun se ovi ei aukea, vaan minulla on vapaapäivä. Tänäänkin oli rouva tullut kauempaa ensimmäistä kertaa Uudessakaupungissa käymään. Hän oli blogissa tututustunut Pellavasydämeen ja oli nyt pettynyt, kun se ei ollutkaan auki. Rohkenipa soittaa minulle ja menin avaamaan hänelle oven. (Matto ikkunassa (klik) oli ollut ratkaiseva tekijä, kun Pellavasydäntä oli etsitty…)
Vähän jänskättää huominen ja ensi viikko ja siitä eteenpäin kun olen omillani piiitkästä aikaa. Saas nähdä miten pärjään?
Kiitos kaikille ihanille lukijoille tsemppaavista kommenteistanne! Mervi