Juhla-asu – yllä ja alla

Kiitos kaikille kyselyyni osallistuneille! Odotin, että 40 lukijaa kertoisi mielipiteensä ja sain enemmän – vastaajia oli 51. Tulos on yhtenevä aikaisempien kanssa. Kaikkein eniten blogiltani toivotaan käsityöaiheisia postauksia, 30 ääntä. Seuraava on itselleni yllätys. Keittiöpsykologiset pohdinnat kiinnostavat 25 lukijaa. Kaikkein vähäisemmälle huomiolla jäivät siis sisustusjutut (8) ja päivän asu (4). Aivan ymmärrettävää.

Se käsityöaiheinen postaus on tulossa, mutta ottaapa paljon aikaa. Videon saaminen tänne blogiin onkin tosi pitkästyttävää. Lataus kestää näillä näkymin 6 tuntia ja siirtäminen blogiin – voin kuvitella miten kauan siinä menee, kun tavalliset kuvatkin ovat nykyisessä vanhassa koneessani tosi hitaita. Odottelemme siis, josko huomenna aamulla olisi virkkausvideo latautunut.

Järjestys menee siis päälaelleen, koska nyt tulee asukuvia.

Piiiiitkästä aikaa olin juhlissa. Ystäväni täytti 60 vuotta. Asun valinta oli helppo, sillä olin sen jo testannut Mirvan valmistujaisjuhlassa. Tiesin, että tässä asussa minun on hyvä olla. Olen erittäin kiitollinen
Tyyliä metsästämässä -blogin pitäjälle Veeralle hänen postauksestaan alusvaatteista. Paitsi että en lähtenyt ko. juttua etsimään….tuo linkki on vaan blogiinsa.

Olen aina luullut, että kroppaa muotoilevat alusasut ovat kiusallisia pitää, hikoilevia ja rullautuvia. Innostuin kokeilemaan ja olen erittäin, erittäin positiivisesti yllättynyt. Nyt olen ostanut jo useammat pikkarit (!) jotka nousevat niin ylös, että rintaliivien ja niiden väliin ei jää makkaroille tilaa tursuta. Olo ei ole tukala – tietysti housujen pitää olla juuri oikean kokoiset. Ne eivät todellakaan rullaudu alas eivätkä purista. Olo on …. hmmm…. sanoisinko ”tuettu”. Suosittelen kaikille pullukoille!

Aina kun haluan näyttää huolitellulta tai asu on vartalonmyötäinen, puen em. alusasun puvun alle.

Mummo (ei oikeasti) se tässä – ei voi mitään….

Tässä kuvassa näkyy myös uusin joulukoristeemme. Mirva kävi ostamassa Tarjoustalon alennusmyynnistä tuollaisen valohärpäkkeen. Siinä me sitten säteilemme kilpaa…

Arjessa huomaan, että olen tullut huolimattomaksi oman ulkonäköni kanssa. Saatan lähteä kaupungille aikamoisissa rytkyissä, tukka laittamatta yhtään mitenkään ja sillai… Ihan kiva joskus satsata vähän enemmän. Olenpa oikein kammannut pääni, muotovaahtoa, kiharrinta ja lakkaa!

Nyt olen taas päättänyt siirtyä lyhyempään kampaukseen. Juhlassa katselin pitkätukkaisia nuoria naisia kuohkeine nutturoineen ja hetken tunsin kateutta. Olen sisimmältäni pitkähiuksinen. Hetken kuviteltuani kuitenkin muistin, että ei, se ei minulle (enää) sovi. En kuitenkaan viitsi nähdä hiusteni kanssa vaivaa ja pelkkä ponihäntä ei tän ikäiselle sovi. Jahka nyt saisi tilattua ajan parturille…

Mervi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart
Scroll to Top