Eilinen Turun reissu meni aivan hyvin.
Ravintoterapeutilta sain tarkentavia ohjeita: lisää rasvaa (ihan totta!) ja lisää maitoa pääasiassa. Nykyiset laihdutusohjeet on ihan erilaiset kuin mitä vuosien kuluessa olen itse oppinut. Ei enää kelpaa leivän päälle Becel 38 %:inen, vaan pitää olla 60%:sta.
Tyksin jälkeen suuntasin Stockmannille. Sainkuinsainkin korjattavana olleen Nomination koruni, vaikka olin kuitin hukannut. Näytin kempparimyyjälle sellaista lehden välissä tullutta Max Factorin meikkivoide-näytettä, haluan samanlaista. Tunsinpa itseni vähän hölmöksi, kun myyjä sanoi, että näyte on aika vanha, tuotteen valmistuskin on jo lopetettu. Voi, kun se oli niin ihanan silkkisen pehmeää. No, sain tilalle samantyyppisen.
Osui kohdalle ammattitaitoinen ja ystävällinen myyjä. Kerroin ostavani parasta ryppyrasvaa, mitä heillä olisi tarjota. Lopputuloksena oli koko satsi Biothermia – yövoide, päivävoide ja silmänympärysvoide. Kun kiloja tippuu, rasvat lähtee ensimmäisenä naamasta. Mitä siitä on seurauksena, no ryppyjä tietysti. Tämä rasva on kuulemma erittäin tehokasta ei pelkästään ikäryppyihin vaan myös tuollaiseen tilanteeseen, kun ihonalainen rasvakerros häviää. Nähtäväksi jää.
Koska en ole aiemmin tätä sarjaa käyttänyt, sain kaikista kokeilupakkaukset ja voin vaihtaa avaamattomat, jos ei tuote sovikaan minulle. Lisäksi sain parikin säilytyspussukkaa ja tuoksunäytteitä.
Olin päättänyt ostaa myös uuden tuoksun. Kärsivällisesti tämä myyjä suihkutteli minulle eri vaihtoehtoja ja osasi muuten juuri sellaiset tarjota, joita hänelle kuvailin – kevyttä kukkaistuoksua. Nenä meni loppujenlopuksi niin solmuun, etten haistanut enää mitään, vaikka kahvinpurujakin välillä kokeiltiin. Sitten päätin vain ottaa viimeksi kokeillun! Elizabeth Ardenin Untold. Kokeiltuani sitä vielä kotona, olen oikein tyytyväinen.
Nyt olin saanut kaikki suunnittelemani ostokset valmiiksi. Joudun ostamaan nämä Turusta, koska meillä ei Uudessakaupungissa ole kemikaliokauppaa ollenkaan. Tavarataloista saa vain niiden halpistuotteita, eikä palvelua. Tuoksut ostan yleensä laivalta, mutta nyt ei ole sellaista reissua ollut pitkään aikaan.
Yleensä olen ostoksissani pihi ja halpa hinta ratkaisee. Tässä tapauksessa halusin parasta mahdollista. Nämä kempparituotteet maksoivat yli 200 euroa. Saahan sitä naisihminen joskus itseensäkin satsata?
Kävellessäni alusvaateosaston ohi, päätin katsella vielä hyviä alushousu-housuliivejä. Olin niin innoissani äsken saamastani hyvästä ja asiantuntevasta palvelusta, että etsin myyjän käsiini. Mutta ei ne kaikki. Tämä ei tiennyt edes, missä heidän ko. tuotteensa sijaitsevat. Eikä hän kuunnellut, mitä halusin, vaan tarjosi ihan toisenlaisia tuotteita. Siinä vaiheessa aloin olla jaloistani niin kipeä, että turhauduin ja sanoin, että katselen vielä itsekseni. Toiselta myyjältä kysyin neuvoa ja heti löytyi juuri sellaiset, mitä olin etsimässä.
Kaikki ei kehtaisi tehdä sitä, mitä minä. En oikein saanut enää askeltakaan otettua, joten menin istumaan sovituskoppikäytävälle, otin eväät esille, puhuin puhelimessa ja nautin olostani! Sitten jaksoin taas ne muutamat askeleet autolle. Parkkeeraaminen isossakin kaupungissa on helpompaa, kun on invapysäköintilupa.
Kerran olen muuten saanut tuossa ihan samassa paikassa sakot. Uskomatonta, mutta muutama päivä sitten lupani oli mennyt umpeen. Ei auttanut valitukset.
Kello on nyt 12:40 ja olen vastikään selvinnyt ”elävien kirjoihin”. En tiedä, mitä tapahtui viime yönä ja aamulla. Hikosin ja pyörrytti. Tiedättekö, se 20 minuuttia uima-altaalla maantaina oli kuin olikin liikaa! Eilen ei tuntunut vielä missään, mutta yöllä alkoi aivan hirveät kivut. Nivusesta lonkka on älyttömän kipeä. Nyt vaan toivon, että se on kuitenkin siitä vesijumpasta, eikä ole mitään vakavampaa. Kyllähän minä siellä altaalla tosi tehokkaita liikkeitä tein.
Nyt, kun olen ottanut päivän tropit naamaani, pääsen edes jotenkuten liikkeelle. Lähdenpä tästä aamupesulle ja kokeilemaan uusia ryppyrasvoja…
Mervi