Viron kierroksemme päättyi Tallinnaan, jossa oli suunniteltuna muutama tutustumiskohde. Kaupungissa oli meneillään suurtapahtuma, maratooni. Presidentti Edgar Savisaar on kuulemma luvannut jokaiselle juoksuun osallistuvalle ilmaisen matkan Helsinkiin tai Tukholmaan. Lähes 20.000 enemmän ja vähemmän reipasta etenijää näkyikin eri puolilla kaupunkia, mikä tarkoitti myös sitä, että liikkuminen oli haastellista. Katuja oli poikki ja piti etsiä korvaavia reittejä.
Yksi kirkko jäi kokonaan näkemättä, vaikka minä en kyllä sinne edes yrittänytkään – jäin linja-autoon odottamaan – enkä siis jäänyt mistään paitsi.
Kadriorgin puisto ja linna olivat kohteena fyysisesti kaikkein rasittavin. Sillä reissulla tuli jo pala kurkkuun. Kävelymatkaa oli liikaa, tuli hirveä hiki ja meinasi loppua puhti ja jaksaminen. Tottahan tuo kohde on näkemisen arvoinen, mutta sinnekään en kolmanteen kerrokseen jaksanut enää kiivetä.
Tv-tornissa kävimme ja näkymät sieltä ovat huikaisevat.
Siellä ylhäällä 150 metrin korkeudessä oli lattiassa kurkistusaukko, josta saattoi katsoa alas maan päälle. Hui!
Lasnamäen kuuluisan asuntoalueen olemme nähneet jo monta kertaa, mutta aina se vaan ”sykähdyttää”. En muista onko siellä aiemmin ollut tämä kirkkorakennelma, jonka Edgar Savisaari on rakennuttanut (oppaamme mukaan selvä vaalitemppu?). Näytti se vähän hassulta kaiken sen kurjuuden keskellä.
Vielä muutama kuva reissulta ennen Tallinnaa. Tämä kuva on ensimmäiseltä päivältä, kun kävimme lounaalla tuollaisessa kievarin tyyppisessä paikassa keskellä ”ei mitään”.
Nämä kivet ovat olleet paikoillaan ties kuinka kauan |
Varmaankin nämä Viron kuvat jo kyllästyttävät, mutta yksi jakso on vielä näyttämättä. Ihan itseni vuoksi haluan kaikki kuvat tänne laittaa – ehkä niitä on myöhemmin kiva käydä katsomassa?
Mervi