Mistä tietää, että asiakas on tyytyväinen korjausompeluun? Siitä, että hän kertoo sen, kun luovutan työn. Tätä tapahtuu aika harvoin, yleensä asiakkailla on kiire. Siitä, että hän tulee uudelleen. Tai siitä, että hän tulee varta vasten kertomaan, että on tyytyväinen. Tätä ”herkkua” tapahtuu harvoin. Muistui nyt mieleeni muutaman viikon takainen tapaus. Ja muistutus siitä tuli, kun selaisin vanhoja valokuvia. Enkä löytänyt postausta siitä, miten tuo neulepuseron kainalon korjaus tapahtui.
Asiakkaalla oli hieno kasmirvillainen neuletakki, josta hän erityisesti piti. Harmillisesti siitä olivat kainalot menneet rikki.
Vaikka tapauksesta on jo kaksi vuotta aikaa, muistan vieläkin, miten epätoivoiselta tuo korjaus tuntui. Koska neule oli lähes henkäyksen ohutta, en onnistunut neulomaan samanlaista paikkaa. Yritin kyllä valitsemalla ohuimman mahdollisen villalangan, mutta kaikki näytti liian paksulta ja ”eripariselta”. Alla kuvassa neulomani tilkku, jota en kuitenkaan voinut hyväksyä.
Parsiminen tuntui sekin aivan mahdottomalta, koska reiät olivat niin isot. Kuvassa näkyy, miten kainalon reikiä on yritetty kuroa umpeen.
Muistelen, että oli aivan sattumanvaraista, että osuin tavaratalon sukkahyllyn luona aivan samanväristen merinovillaisten sukkien äärelle.
Bingo!
Leikkasin sukista sopivat palat ja ompelin ne reikien peitoksi. Vaikka meillä onkin tapana sanoa, että ”paikattu on aina paikattu” niin kyllä tässä tapauksessa tämän neulepuseron kainalon korjaus on hyvin onnistunut.
Ja tämä asiakas tuli siis myöhemmin kertomaan, miten tyytyväinen hän on ollut tähän työhön. Palkitsevaa. Yhtään en muista, minkälaisen hinnan tästä työstä otin, mutta olen varma, ettei siinä tuntihinnoille päässyt. Niin paljon pohtimista ja lopulta iso työ.
Täällä on hyviä neuvoja parsimiseen. Mukava ajatus ja ohjenuora on sekin, että parsiminen saa näkyä. Jos jotakin ei voi peittää, korosta sitä!
Pellavasydämen Mervi
Vau! Tosi onnistunut korjaus kyllä on! Aika hurjan näköinen lähtötilanne. Tuollaiset onnistumiset on palkitsevia:)