Mitä mieltä olet, voiko mennä trikooasussa juhliin? Olen tehnyt huomion, että nykyään LÄHES KAIKKI vaatteeni ovat trikoota tai ainakin jollain tavalla joustavat. Tämä on pelkästään mukavuuskysymys ja noh, ehkä ihan hivenen myös vaatehuoltoasia. Trikoisia vaatteita ei tarvitse välttämättä, läheskään aina, silittää. Mutta entä juhla-asut? Ennen vanhaan – kun oli pukeutumissääntöjä – juhlavaatteille oli myös materiaalivaatimuksia. Nykyäänhän ”kaikki” on toisin – mekon kanssa voi pukea lenkkarit – yhden esimerkin antaakseni.
Vuonna 2014 minulla oli edessä isot juhlat, tyttäreni häät Aberdeenissa, Skotlannissa. En ollut silloin – enkä vieläkään – koskaan käynyt Skotlannissa.
Tuo vuosi oli kamala. Olin tammikuussa lihavuusleikkauksessa, maaliskuussa sain verenmyrkytyksen ja jouduin moneen leikkaukseen. Juuri noiden häiden aikaan istuin pyörätuolissa, lonkan keinonivel oli jouduttu poistamaan sinne pesiytyneen bakteerin vuoksi. Vaikeuksista huolimatta olin päättänyt mennä häihin. Suunnittelin lentomatkat ja hotellin varaukset niin, että pärjäisin pyörätuolissa istuen.
Silloin kuvittelin, että voisin mennä trikooasussa juhliin
Juhla-asun valinta oli vaikea, olin laihtunut 30 kg, eikä mikään vanhoista vaatteista tietenkään ollut istuva. Muistan sen epätoivon, kun kiertelin oman paikkakunnan harvat vaatekaupat löytämättä mitään sopivaa. Näin kirjoitin silloin blogiin: https://pellavasydanjamervi.blogspot.com/2014/06/naisten-yleinen-ongelma.html
Näin toiveikkaana matkaa suunnittelin: https://pellavasydanjamervi.blogspot.com/2014/06/iik-uskallanko.html
Tämän trikooasun sitten valitsin:
Eilen tämä asu, hame ja pusero, olivat aivan ensimmäistä kertaa ylläni. Siis 8 vuoden jälkeen.
Noiden häiden kanssa kävi nimittäin niin, että jouduin sairaalaan ja keinonivelleikkaukseen. Olipa itkuiset häät minun osaltani! Ainut asia, mistä huokaisen helpotuksesta on se, että onneksi tämä asu ei juhliin päässyt. Kaikki nämä vuodet olen inhonnut tätä kokonaisuutta. Ja nyt se vasta on aivan oikean kokoinen minulle. Siihen tarvittiin toinenkin lihavuusleikkaus, mutta se on jo aivan toinen tarina.
Tykkään musta-valkoisista vaatteista ja niitä kaapissani riittääkin. Mutta tämä asu on tosi typerä kuosiltaan. Kamala, kamala, kamala… Ainut hyvä asia on joustavuus. Pidän sitä nyt työasuna.
Tuossa hameessa on edessä joku ihmeen ”viuhka” joka saattaisi olla silkkikankaisena näyttävä, mutta nyt se näyttää vaan kummalliselta, vähän niinkuin huonosti ommellulta.
Tähän liitän kuvan noilta ajoilta. Samana vuonna ostimme tämän nykyisen koti/liiketalon. Perustin kaupan uudelleen pyörätuolissa istuen, sinnikkäästi, mutta vaivalloisesti.
Toisaalta ymmärrän, ettei tuossa tuolissa istuessa mikään silkkinen kotelomekko olisi toiminut, trikoinen paremmin. Mutta, mutta…
Voisin kokeilla, minkälaiset asut tästä saisi toisilla yhdistelmillä. Hameeseen yksivärinen pusero ja vähän lyhyempi kuin tämä tunikamittainen. Puseron voisin kokeilla housujen kanssa.
Mutta että juhla-asu – EI.
Mitä mieltä sinä olet?
Pellavasydämen Mervi