Tämä ei ole mainos, olen kaikki tuotteet ostanut omin rahoin. Käyn joka vuosi Tampereen kädentaitomessuilla. Vaikka tiedän lähtiessäni, että reissu vie voimia, sinne on päästävä! Harvoin tulen kotiin näin vähäisillä ostoksilla: Yleensä ostan monta kassillista joulutavaraa, mutta tällä kertaa ei ollut tarkoituskaan hankkia mitään myytävää Pellavasydämeen, vaan ajattelin ihan pelkästään itseäni. Omaan kotiin tulee […]
Ompelijan ostokset messuilta Lue lisää »
Asiakas tilasi meiltä pienen ja vähän huonon lehtikuvan perusteella valotaulun. Kuvasta ei erottunut tekotapa – vain se, että materiaalina oli ehkä paperinaru ja taulussa oli valopisteet. En missään tapauksessa olisi alkanut tehdä valoryijyä, siihen menee kovasti aikaa ja on kokemukseni mukaan tosi työläs. Sen sijaan päätin toteuttaa tilauksen toisella tavalla, jota en ole aiemmin kokeillut.
Valotaulun valmistus Lue lisää »
En osanne selittää, mitä puuhaan nykyisin. Liittyy vanhenemiseen ja luovuttamiseen. Olen siivoillut nurkkia kaupan puolella. Ompelijani Arja tekee valmiiksi vuosien aikana kertyneitä keskeneräisiksi jääneitä juttuja ja paljon laitetaan roskiin. Haluan hävittää kaikki pahvilaatikot, joissa lukee ”keskeneräisiä”. Eilen vietiin 5 vanhaa ompelukonetta ja saumuria odottamaan kaatopaikkakuormaa. Olen järjestellyt myös toimistoani. Ajatus taustalla saattaa olla putiikin lopettaminen
Hauskaa luettavaa vanhoissa naistenlehdissä Lue lisää »
Muutama vuosi sitten näin jossain blogissa pääsiäismunat, jotka oli tehty kipsistä. Vihdoin päätin itsekin toteuttaa sellaiset. Oli se aika sotkuista puuhaa ja sen verran jännittävää, että työvaiheiden kuvaaminenkin unohtui. Apteekkarini tilasi yhden laatikollisen kipsinauhaa ihan minua varten. Laatikko maksoi n. 25 euroa ja siinä on 10 pötköä 10 cm leveää rullaa, jossa jokaisessa on 2m.Teimme
Kipsikuoret pääsiäiseksi Lue lisää »
Vaikka liikkumiseni on huonoa, nautin käsityömessuilla käymisestä. Hiukan arvelutti, miten jaksan, kun kotona pienikin matka tuottaa tuskaa. Mukana oli avustaja ja pyörätuoli. Enimmäkseen avustaja kylläkin työnteli tyhjää tuolia, kun minun oli sittenkin helpompi kävellä kyynärsauvan kanssa. Jotenkin vaan käveleminenkin onnistuu, kun on kivaa katseltavaa. Turun messut eivät missään tapauksessa vedä vertoja joulun alla pidettäville Tampereen
Kädentaitomessut Turussa 2018 Lue lisää »
Tänään minulla on ollut sellainen ”elämä hallinnassa” -päivä. Ehkä vähän liian vahvasti ilmaistu, mutta tarkoitan sellaista hyvää, rauhallista mieltä, kun suurinpiirtein on hommat hanskassa. Yrittäjän elämä lipsahtaa helposti kaaokseksi, kun työtä on liikaa, muistettavaa liikaa ja aikaa liian vähän. Kuinka monta kivaa askaretta sitä siirtääkään sinne ”sittenjoskuskunonaikaa”. Harvoin sitä tulee. Nyt, kun putiikissa on puhaltanut
Askartelua ja ajatuksia Lue lisää »
Sanalla näpertelijä voi olla hiukan negatiivinen sävy. Tässä tarinassa se tarkoittaa pienten osien hallintaa, käden hyvää motoriikkaa, vapisemattomia sormia ja hyviä hermoja. Kaikkea sellaista, mitä minulla ei ole. Harjoittelijamme Tanja näytti tämän käsityön minulle. Hän oli tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta tarvikkeet ja valmistanutkin jo useampia tauluja. Suomessa näitä ei vielä juurikaan ole myynnissä ja minäkin hankin
Pikkutarkalle näpertelijälle Lue lisää »
Kiva lukea, että joku blogini lukijoista kommentissaan jo ihmettelee, kun ei mitään kuulu. Aivan kuten hän arvelikin, vauhtia on riittänyt, muttei tarpeeksi voimia. Jos kaupanteko olisi aina yhtä kiireistä kun näin joulun alla, en kykenisi puotia pitämään. Koko päivä jalkojen päällä, tepsuttelua edestakaisin – ei siihen 100% työkyvytön pysty, vaikka miten tahtoisi. Muutaman viikon jaksaa
Hiljaiseloa siellä, touhotusta täällä… Lue lisää »
Kaikki lähti tästä asiakkaan tuomasta lahjasta. En ollenkaan muista, kuka asiakas oli ja mistä hyvästä sain tämän tuomisen. Netistä ei tahtonut löytyä ohjetta, eikä oikein kukaan asiakkaistakaan osannut neuvoa. Käsittääkseni tätä on tehty jo kauan sitten kansakoulun kässätunneilla. Niin, eikä meillä ollut työvälinettäkään. Mutta luottopuuseppäni toki sellaisen teki, vaikkei edes tiennyt millainen kehyksen pitäisi olla.
Aika paljon nykyään käytetään tuollaista ilmaisua ”mun kuva” ”minun koti” ja ”mun himmeli”. Niinhän ei saa kirjoittaaa, vaan oikeaoppisesti pitäisi sanoa ”minun himmelini”. Joka tapauksessa minä olen tehnyt elämäni ensimmäisen – ja viimeisen – himmelin. Se on kovin pieni, mutta himmeli kuitenkin. Sain vihdoinkin hommattua olkia myyntiin, joten olihan sitä värkättävä niistä näytille tuote. Ehkä